1988

NAISEN TEKO – kunniamaininnat

NAISEN TEKO-kunniamaininnalla Zonta International Piiri 20 haluaa kunnioittaa työssään ja erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissään ansioituneita naisia, jotka henkilökohtaisella sitoutumisellaan, ammattitaidollaan ja osaamisellaan ovat merkittävästi toimineet naisen aseman parantamiseksi Suomessa. Kunniamaininnan saajat valitsee ZI Piiri 20:n Palvelutoimikunta, jonka jäsenet ovat governorin nimittämät. Huomionosoituksia on annettu vuodesta 1988 lähtien.

1988
Kata Jouhki, Vuoden Zonta

1995
Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen

1996
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Elisabeth Rehn ihmisoikeusraportoijana entisen Jugoslavian alueella

1998
Yleisradion toimittaja Päivi Istala, joka lähes ainoana julkisen sanan edustajana Suomessa seurasi radio-ohjelmassaan YK:n Pekingin kongressin päätösten toteuttamista.

1999
ylihammaslääkäri Helena Ranta työstään sota-alueilla ja ihmisoikeusrikkomusten selvittäjänä

2000
teatteriohjaaja Ritva Siikala, joka nosti Suomeen muuttaneiden uusien ryhmien, erityisesti maahanmmuuttajanaisten, kulttuurin merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa

2001
professori, plastiikkakirurgi Sirpa Asko-Seljavaara, jonka pyrkimyksenä on saada naisten rintasyöpäleikkaukset osaksi julkista terveydenhuoltoa

2002
Valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen kv.politiikan asiantuntuntijana Suomen hallituksen edustaja Euroopan unionin tuleaisuutta käsittelevassa toimikunnassa

2004
akateemikko Pirjo Mäkelä ensimmäinen nainen tieteen akateemikkona, kansainvälisesti tunnettu rokotteiden ja rokotusohjelmien kehittäjä

2006
musiikkineuvos Anneli Kuparinen panoksestaan kanteleensoiton koulutuksen ja opetuksen kehittämisestä Suomessa

2006
Filosofian tohtori Marjut Jyrkinen väitöskirjatyönsä Viestintäteknologian merkityksestä seksin kaupallistumisessa Suomessa ja lähialueilla

2006-2007
Tarton NaistenTurvatalon johtaja Sirje Otstavel

2008
Filosofian tohtori Maija Aksela LUMA-projektin perustajana ja työn koordinoijana. Perehdytysohjelma, jossa kannustetaan erityisesti nuoria naisia kyseisille aloille.

2010
MSc Sini Cedercreutz maininta myönnettiin hänen taidoistaan soveltaa antropologian ja ihmisoikeusaktivistin teoreettisia tietoja ja käytännön kokemuksia siviilikriisinhallinnan tehtävissä.
Suomen Lottaperinneliitto järjestö on kunniakkaasti huolehtinut lottamuistojen säilyttämisestä ja oikean tiedon jakamisesta lottien sodanaikaisesta toiminnasta.

2012-2014
Professori Anja Tiilikainen-Piimies (postuumisti) Oulun yliopiston kliinisen mikrobiologian ja immunologian professori Anja Tiilikainen-Piimies oli sisäistänyt zonta-toiminnan nimenomaan palveluksi. Anja Tiilikainen-Piimies toimi aktiivisesti piirin Status of Women Service –toimikunnassa ja sittemmin palvelutoimikunnassa. Anja Tiilikainen-Piimies teki erityisen paljon työtä HPV-rokotteen hyväksymiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Anja oli keskeisessä roolissa, kun toukokuussa 2008 järjestimme Tieteiden talolla Helsingissä seminaarin otsikolla Ihmisen papilloomavirustautien ehkäisy. Seminaarissa esitelmöivät maamme parhaat alan asiantuntijat. Anjan haaveena oli saada kaikille nuorille tytöille HPV-rokotus. Elokuussa 2012 saimme ilouutisen budjettiriihestä; HPV-rokote oli viimein hyväksytty rokotusohjelmaan. Anja ei kuitenkaan ollut enää joukossamme tästä uutisesta iloitsemassa. Anja kuoli helmikuussa 2010 Terhokodissa. Anja Tiilikainen-Piimies toi Yhdysvalloista Suomeen kudossopeutuvuustestit munuaissiirtoja varten. Anja toimi myös SPR:n verilaboratoriossa kymmenen vuotta ja päivysti jatkuvasti 24 tuntia, koska sopivia kudossiirtoja piti olla valmiina tyypittämään mihin vuorokauden aikaan tahansa. Anja kartoitti Sevettijärven kolttien geeniperimän ja luennoi kansainvälisissä kongresseissa kansojen alkuperästä.
Professori Tiilikainen-Piimies oli Suomen Akateemisten naisten liiton jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 1998. Vuosina 1990-1992 Anja toimi Zonta International Piiri 20:n Lt.governorina. Naisen teko –kunniamaininta myönnetään tällä kertaa poikkeuksellisesti postuumisti.

2012-2014
Professori Sirkka-Liisa Kivelä on toiminut peräänantamattomasti ikäihmisten aseman parantamiseksi. Hän on lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatri ja täysinpalvellut professori ja tehnyt pitkän uran ennen kaikkea Oulun ja Turun yliopistojen yleislääketieteen professorina. Hän on arvostettu opettaja, joka on tehnyt alansa tutkimustyötä ja julkaissut mm. yli 400 tieteellistä alkuperäisjulkaisua.

Työssään Kivelä ei ole pelännyt tarttua vaikeisiin aiheisiin, sillä tutkimuksen kohteena ovat olleet esim. vanhusten masennus, kaatumistapaturmat, pahoinpitelyt sekä lääkehoidon haasteet ja vanhusten hoito. Kollegoiden keskuudessa hänet tunnetaan etenkin tutkimuksistaan, jotka kohdistuvat lääkkeiden vaikutukseen ikäihmisten elimistössä.

Sirkka-Liisa Kivelä on ikäihmisten puolestapuhuja, joka on aktiivisesti osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä ole pelännyt tuoda sanottavaansa julki rohkeasti ja tinkimättömästi. Hänen sanomansa inhimillisestä ja arvostavasta vanhustenhuollosta on saanut painoarvoa laitosvaltaisen vanhustenhuollon purkamisessa ja ns. ikälain eli vanhuspalvelulain luomisessa.

Professori Kivelä oli yksi keskeisistä asiantuntijoista laadittaessa 1.7.2013 voimaan tullutta ”Lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta”. Hän on ollut aktiivisesti seuraamassa, että lainsäädännön antamat raamit ja suuntaviivat pannaan toimeen ja niiden kautta kohennetaan iäkkään väestön elinolosuhteita sekä hoidon ja hoivan laatua. Sirkka-Liisa Kivelä oli myös perustamassa ikäihmisten edunvalvontaan suuntautunutta Suomen Senioriliikettä ja on sen kunniapuheenjohtaja.

2012-2014
Dokumenttiohjaaja, lähihoitaja Tarja Tallqvist on työskennellyt lähes koko elämänsä parantaakseen syrjäytyneiden asemaa. Yli sadassa tv-dokumentissaan hän on antanut äänen mm. asunnottomille, sairaille, velkavankeudessa eläville, vanhuksille, hoitoalan työntekijöille. Ohjelmistaan hänelle on myönnetty useita palkintoja, mm. Valtion Tiedonjulkistamispalkinto vuonna 1997.Yli 400 000 suomalaista allekirjoitti adressin, jossa vaadittiin hoitajille parempia työoloja. Tallqvistin ideoiman ja vetämän kampanjan nimien kirjoittajien määrä on edelleen Suomen ennätys.Työtään vähäosaisten hyväksi Tallqvist jatkoi eduskunnassa (2007 – 2011) ja sen jälkeen Espoon kaupunginvaltuustossa. Viimeksi vuonna 2013 Espoon Yrittäjänaiset äänestivät hänet Espoon Elliksi.

2018
Näyttelijä, Taideyliopiston kunniatohtori Seela Sella, joka on tehnyt mittavan uran näyttelijänä ja todistanut, että uusilla ideoilla ja itsensä likoon laittamalla voi tehdä rooleja naisena, miehenä ja eläimenä iästä piittaamatta. Sella kertoo olevansa edelleen se sama pieni tyttö, jonka lapsuuden kannustava koti on kantanut tähän päivään saakka. Hän ei olisi voinut toteuttaa unelmaansa ja tehdä työtänsä ilman rinnalla kulkenutta miestä, joka huolehti arjesta hänen rinnallaan. Uralla on loistavia saavutuksia ja lukuisia palkintoja, joista kunniatohtori viimeisin.

2018
Jääkiekon Suomen naisten maajoukkue, naisleijonat, jotka ovat raivanneet esimerkillään tietä tytöille jääkiekon pariin ja murtaneet omalta osaltaan tyypillisiä roolijakoja. Menestys kansainvälisellä tasolla on lisännyt mediahuomiota ja enenevässä määrin otteluja on nähtävissä eri kanavilla. Menestys on vaatinut kovaa työtä sekä tytöiltä ja myöhemmin naisilta sekä heidän perheiltään. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää tasa-arvon toteutumiseksi naisurheilussa ja naisjääkiekossa.