ANNIKKI MÄKINEN

Governor 1972 – 1974, Zonta International District XIII

Kohokohtia Annikki Mäkisen zonta-uran varrelta, lainaus ”Löytöretki menneisyyteen Zonta-kerho Helsinki II 1950 -2000 historiikki” laatinut Eija Salo

Kuten monet muut, varsinkin vanhemman polven zontat, Annikki Mäkinen aloitti yhteiskunnallisesti suuntautuneen järjestöuransa partiossa. Annikki oli myös Suomen Punaisen Ristin apusisar ja kuuluu arvostettuihin rintamaveteraaneihin.

Ammatti liitti hänet luonnollisesti myös muihin järjestöihin – Liike- ja virkanaisiin mm. – ja aikanaan myös Zonta Internationaliin. Hänestä tuli Helsinki II:n jäsen vuonna 1961 ja siitä alkoi zonta-ura kansainväliselle huipulle.

Annikki valittiin kerhon sihteeriksi vuonna 1963, jatkoi siitä kerhon puheenjohtajana, sen jälkeen silloisen Piiri XIII:n aluejohtajana (Suomen alue), samaisen Piirin Governorina, josta ura jatkui nousujohteisena kaikkien väliportaitten kautta alkaen kansainvälisten komiteoiden jäsenyyksistä vaaleilla valittuihin virkoihin aina huipulle, kansainväliseksi presidentiksi 1984-1986.

”Henkilökohtainen panos – kasvun ja kehityksen edellytys – Growth and Progress through Personal Involvement” oli Annikin tunnus omalle puheenjohtajakaudelleen, josta tulikin varsin mielenkiintoinen, sillä sen aikana valmisteltiin ja julkaistiin tutkimus ”The Zonta Women 1984-85”. Tutkimus julkistettiin naisten vuosikymmenen päätösvuonna ja luovutettiin kansalaisjärjestöjen foorumille Nairobissa, Keniassa, heinäkuussa 1985.

Vuonna 1982 yhteistyössä UNICEFin kanssa aloitettu Sri Lankan kaivoprojekti jatkui Annikin kauden loppuun ja kerhomme osallistui siihen erityisen aktiivisesti hankkimalla varat useihin kaivoihin Annikin presidenttiyden kunniaksi.

Sydneyn yleiskokouksessa 1984 hyväksyttiin Zonta International Foundationin perustaminen. Se hallinnoi säätiönä Zonta Internationalin rahastoja ja päämajan kiinteistöä. Tällä toimenpiteellä taattiin Zonta Internationalille tehtyjen lahjoitusten verovapaus Yhdysvalloissa Illinoisin osavaltion lakien mukaisesti.

Sydneyssä esiteltiin uusi ruusulajike, keltainen Zonta Rose, joka oli kehitetty tätä kokousta varten. Siitä saivat innoituksensa vähän myöhemmin mm. Piiri 20:n keltaisen ruusun kampanjat.

Toronton yleiskokouksessa vuonna 1986 tehtiin varsinkin suomalaisten zontien lämpimästi kannattama historiallinen päätös hankkia Zonta Internationalille oma kiinteistö päämajan toimipaikaksi. Niinpä meillä on nyt kaunis, historiallinen suojelukohde päämajanamme Chicagossa. Olisikohan se sitten ”The Jewel in the Crown”? Pitkällä tähtäyksellä ehdottoman viisas päätös, joka kruunasi Annikki Mäkisen kansainvälisen uran.

Ksantippa, legendaarinen toimittaja Maija-Liisa Heini, joka itsekin oli zonta, Helsinki I:n jäsen, oli vuonna 1984 Me Naiset-lehden kolumnisti. Pian Sydneyn kokouksen jälkeen hän kirjoitti siitä kolumnissaan otsikolla ”Yksi Mäkinen monista Mäkisistä” sanoen mm., että ”suomalaiset zontat eivät ole mitään ihan turhia tyttöjä”.

Se, että suomalaiset zontat, kuten zontat muuallakaan maailmassa, eivät ole turhia tyttöjä, johtuu lähinnä siitä, että ne jotka hyväksyvät kutsun tulla jäseniksi, ovat yhteiskunnallisesti valveutuneita, muutakin kuin omaa etuaan ajattelevia naisia, valmiita tekemään työtä toisten hyväksi.

Annikki on aina ollut zonta henkeen ja vereen – mikä häntä innosti alkuun?
Partiohenki, kansainvälinen sisarpiiri, yhteiset tavoitteet, halu toimia Zonta Internationalin päämäärien hyväksi panemalla itsensä likoon kasvun ja kehityksen edistämiseksi.