Zonta Says No -kampanja 2017

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPrint this pagePin on Pinterest

Zonta Says NO –kampanja 2017

Zonta Says NO to Violence Against Women on Zonta Internationalin ja sen Suomessa ja Virossa toimivan Piiri 20 ja paikallisten Zonta-kerhojen kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi.

Vuonna 2017 Zonta Says NO -kampanjan teemana on ihmiskauppa ja erityisesti uhrien tunnistaminen.

Ihmiskauppaa ja siihen rinnastettavaa hyväksikäyttöä pidetään yhtenä aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista. Ihmiskaupassa uhri alistetaan toisen määräysvaltaan tarkoituksena henkilön yleensä taloudellinen hyväksikäyttö. Lopputuloksena uhri ei voi toimia oman tahtonsa mukaisesti. Ihmiskauppaa on myös luonnehdittu nykypäivän orjuudeksi.

Ihmiskaupan uhreja on voitu pakottaa prostituutioon, hän on voinut joutua toimimaan seksiteollisuudessa tai seksiviihteessä tai ihmiskauppaan voi liittyä muutakin seksuaalista hyväksikäyttöä. Ihmiskauppa voi olla myös työhön pakottamista. Uhrilla voidaan teettää kohtuuttoman pitkiä työpäiviä ilman vapaa-aikaa, työstä saatu palkka voi olla liian alhainen ja työtehtävistä tai työskentelyolosuhteista on voitu valehdella. Ihmiskauppa voi olla myös avioliittoon tai muuhun perhesuhteeseen pakottamista, kerjäämiseen tai rikollisuuteen pakottamista tai ihmiselimillä ja –kudoksilla käytävää kauppaa.

Suomea sitoo Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen sopimus, jolla pyritään suojaamaan ihmiskaupan uhrien ihmisoikeuksia sekä varmistamaan ihmiskaupparikosten tehokas tutkinta.

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste on ihmiskaupan uhrien tunnistaminen.  Asianmukaisella tunnistamisella on ihmiskaupan uhrien kannalta ratkaiseva merkitys. Jos ihmiskaupan uhreja ei tunnisteta, heidän lainmukaiset oikeutensa apuun ja suojeluun eivät voi toteutua. Tunnistamattomat uhrit eivät ohjaudu heitä varten perustettuun auttamisjärjestelmään tai pääse osallisiksi muistakaan oikeuksistaan, kuten oikeudestaan jäädä maahan ihmiskaupan uhreina. Tunnistamattomuus voi johtaa uhrin rankaisemiseen laittomaan toimintaan osallistumisesta tai esimerkiksi laittomasta maahantulosta. Se voi johtaa myös mahdollisen ihmiskaupan uhrin maasta poistamiseen, hyväksikäytön jatkumiseen ja / tai uudelleen uhriutumiseen. Puutteet uhrien tunnistamisessa heijastuvat kielteisesti myös rikostorjuntaan ja muun ihmiskaupan vastaisen toiminnan onnistumismahdollisuuksiin.

Ihmiskaupan uhrien tilanne on viime vuosina tullut selkeämmin esille, kun Suomessa on alettu tunnistaa ihmiskauppaa paremmin. On huomattu, että ihmiskaupan uhreja todella on, ja lainvoimaisia tuomioitakin jo on. Kuitenkin ihmiskauppa on yhä harvinainen rikosnimike esitutkinnassa ja tuomioistuimissa.

Suomessa on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jota hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus. Mikäli ihmiskaupan uhrilla on kotikunta, se vastaa auttamistoimien järjestämisestä. Myös monet järjestöt tarjoavat ihmiskaupan uhreille tukipalveluja.

Zonta International Piiri 20 haluaa kiinnittää huomiota julkisen hallinnon toimijoiden ihmiskaupan uhrien tunnistamisen parantamiseen ja auttamisjärjestelmän tuntemiseen. Myös kansalaisten olisi hyvä tietää, miten voi tunnistaa mahdollista ihmiskauppaa ja miten toimia.

Zontat haluavat vedota kunnallisiin päätöksentekijöihin ja johtaviin viranhaltijoihin sekä muihin paikallisiin toimijoihin, että nämä huolehtisivat vastuullaan olevista ihmiskaupan uhrien auttamiseen kuuluvista tehtävistä, jotta ihmiskaupan uhrit tunnistettaisiin ja heidät saataisiin auttamisjärjestelmän piiriin.  Lisäksi zontat haluavat tutustua ihmiskaupan uhrien auttamistoimiin omissa kotikunnissaan ja saada vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  1. Onko kartoitettu paikallinen ihmiskauppatilanne riskiryhmien tunnistamiseksi, relevanttien paikkojen ja kohteiden tunnistamiseksi sekä rikollisiin ja ihmiskaupan mahdollistavien henkilöihin liittyvien tietojen keräämiseksi?
  2. Onko ihmiskauppa sisällytetty paikalliseen rikoksentorjuntaohjelmaan tai kaupungin/kunnan turvallisuussuunnitelmaan?
  3. Onko kunnassa koottu tietoa ihmiskaupan uhreille ja riskiryhmille saatavilla olevista resursseista ja palveluista sekä omassa hallinnossa että ulkopuolisten toimijoiden tarjoamina.
  4. Onko kunnassa varmistuttu, että asiakastyötä tekevät ammattiryhmät ovat tietoisia ihmiskaupan tunnusmerkeistä ja että heitä on koulutettu aiheeseen liittyen?
  5. Onko kunnassa keskitetty varhaiseen tunnistamiseen ja selvitetty, minne mahdollinen ihmiskaupan uhri voidaan välittömästi ohjata?
  6. Onko kunnassa lisätty yleistä tietoisuutta ja järjestetty tiedotuskampanjoita haavoittuville ryhmille, ammattiryhmille ja yrityksille paikallisten tarpeiden ja tunnistettujen riskien pohjalta?
  7. Onko ennaltaehkäisevää työtä laajennettu koskemaan myös vähemmän tavanomaisia toimijoita, kuten taksinkuljettajia, kirjastovirkailijoita, terveystarkastajia jne.?
  8. Onko julkisiin hankintamenettelyihin sisällytetty eettiset vaatimukset ja sosiaalilausekkeet, jotta tavaroiden ja palvelujen alihankinnan yhteydessä esiintyvää hyväksikäyttöä ehkäistäisiin?

Kysymyksiä voi esittää pyytämällä tapaamista kunnan ao. viranhaltijoiden kanssa tai pyytämällä heitä kerhon kuukausikokoukseen. Vaihtoehtoisesti voi ottaa yhteyttä paikallislehteen ja tarjota juttuaihetta lehdelle joko toimittajan tekemänä kunnan viranhaltijoiden haastatteluna tai toimittaja tulee mukaan tapaamiseen, jossa kerho esittää kysymykset ja toimittaja tekee tapaamisesta jutun.

16 aktivismipäivän aikana 25.11.-10.12.2017 piirin Facebook-sivuilla on ihmiskauppaan liittyviä päivityksiä, joita kerhot ja kerholaiset voivat halutessaan jakaa omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Täältä löytyy kampanjan esite: Ihmiskauppa on nykyajan orjuutta

Zonta Says NO -sivulle