ZONTA INTERNATIONAL Helmikuu 2016

IHMISKAUPPAA KOSKEVA JULKILAUSUMA (POSITION PAPER) MÄÄRITELMÄT

Artikla 3(a) YK:n lisäpöytäkirjassa, joka koskee ihmiskaupan estämistä, lopettamista ja rankaisua hyväksyttiin osaksi järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden vastaista sopimusta. Se käyttää termiä ”Trafficking in Persons”, kun taas vastaava Euroopan neuvoston sopimus toimenpiteistä ihmiskauppaa vastaan, CET 197, joka hyväksyttiin vuonna 2005, käyttää termiä ”Trafficking in Human Beings”. Tämän dokumentin alkukielisessä versiossa on käytetty YK:n termiä, mutta kummankin termin puitteissa puhutaan samasta asiasta, ihmiskaupasta.

Ihmiskaupalla tarkoitetaan henkilöiden rekrytointia, kuljetusta, siirtämistä, piilottamista, tai vastaanottamista uhkauksin tai pakottamalla tai muilla pakkokeinoilla, sieppaamalla, petoksella, vilpillä, vallan väärinkäytöllä, tai suojatonta asemaa hyväksi käyttäen, tai hyväksikäyttötarkoituksessa antamalla tai vastaanottamalla rahaa tai etuisuuksia sellaisen henkilön suostumuksen saamiseksi, jolla on valta päättää toisen henkilön puolesta. Hyväksikäyttöön sisältyy vähintään toisten prostituution hyväksikäyttö, tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai -palvelut, orjuus tai sen kaltaiset käytännöt, alistaminen tai elinten poisto.

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) mukaan maahanmuuttajien salakuljetus on rikos, johon liittyy taloudellista, tai muuta materiaalista etua vastaan, laittoman maahantulon järjestäminen johonkin valtioon henkilölle, joka ei ole asianomaisen maan kansalainen tai siellä vakinaisesti asuva.

TAUSTA
Ihmiskauppa ja maahanmuuttajien salakuljetus koskee melkein jokaista maata maailmassa, joko lähtö-, läpikulku-, tai määrämaana uhreille, riippuen erilaisista taloudellisista, kulttuurisista ja historiallisista tekijöistä, joihin kuuluvat, mutta eivät rajoitu, sukupuolinen syrjintä, köyhyys ja koulutuksen puute.

Ihmiskauppa on tuottavaa liiketoimintaa. Sellaiset ihmiskauppiaat tarjoutuvat usein kuljettamaan jonkun henkilön johonkin maahan, mutta sitten pakottavat hänet tilanteeseen, jossa voivat käyttää häntä hyväksi. Huolimatta erilaisista ihmiskauppaoperaatioista, ihmiskauppiailla on kaikille yksi yhteinen avainpiirre: liiketoiminta, joka liittyy uhrien hyväksikäyttöön. Suurin osa ihmiskaupasta tähtää taloudellisen edun hankkimiseen siitä työstä ja palveluksista, jotka on kiristetty uhreilta.

Ero maahanmuuttajasalakuljetuksen ja ihmiskaupan välillä voi olla vaikeasti määriteltävissä ja usein se on osittain päällekkäistä, mutta ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen välillä on kuitenkin neljä olennaista eroa:

Suostumus: Maahanmuuttajasalakuljetus, samalla kun se on usein vaarallista ja alentavaa, tapahtuu asianomaisen suostumuksella. Ihmiskaupan uhrit eivät joko ole koskaan antaneet suostumustaan tai ovat alkuun suostuneet, mutta suostumuksesta on tullut merkityksetön ihmiskauppiaiden pakottavien, petollisten, tai väkivaltaisten toimenpiteiden johdosta

Hyväksikäyttö: Maahanmuuttajien salakuljetus päättyy kun maahanmuuttaja saapuu määränpäähänsä, ihmiskauppaan sisältyy jatkuva hyväksikäyttö.

Maiden rajat ylittävä toiminta: Salakuljetus on aina maiden rajat ylittävää, ihmiskauppaa voi tapahtua jonkun maan sisällä tai se on rajat ylittävää.

Voittojen lähde: Salakuljetustapauksissa voitot saadaan kuljetuksesta tai laittoman maahantulon tai oleskelun järjestämisestä jollekin henkilölle toisessa maassa, ihmiskaupan voitot ovat peräisin hyväksikäytöstä.

UNODCin vuonna 2014 julkaiseman maailmanlaajuisen raportin mukaan:
¤ Vuosina 2010-2012 uhreja 152:sta maasta löydettiin 124:ssä maassa.
¤ 49% paljastuneista ihmiskaupan uhreista on aikuisia naisia; 21% on alle 18-vuotiaita tyttöjä.
¤ 79% naispuolisista uhreista on seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, 14% pakkotyön uhreja.
¤ Alle 18-vuotiaiden tyttöjen ihmiskauppa on lisääntymässä.

Yli 90:llä maalla on nykyisin lainsäädäntö, joka kriminalisoi ihmiskaupan, mutta lakeja ei ole asianmukaisesti toteutettu tai saatettu voimaan, jolloin tuloksena on hyvin vähän tuomioita. Vaikka monet maat ovat säätäneet uusia ja päivitettyjä lakeja sitten YK:n vuoden 2003 lisäpöytäkirjan ihmiskauppaa vastaan, mitään kansainvälisen rikosoikeuden lisääntyneitä reaktioita tähän rikokseen ei ole ollut havaittavissa viimeisten 12 vuoden aikana. Ilman kovia rikosoikeudellisia reaktioita ihmiskauppa pysyy matalan rIskin ja korkean voiton toimintana.

JULKILAUSUMA
Zonta International on järjestö, joka voimaannuttaa naisia maailmanlaajuisesti ja paikallisesti ja edistää oikeudenmukaisuutta ja yleismaailmallista ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitusta.

Vuonna 2002 Zonta Internationalin yleiskokous (Convention) hyväksyi päätöslauselman ihmiskaupasta tukeakseen YK:n ylikansallista, järjestäytynyttä rikollisuutta vastustavan sopimuksen lisäpöytäkirjan ”Ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten, estäminen, lopettaminen ja rankaisu” ratifioimista. Lisäpöytäkirja astui voimaan 25. joulukuuta 2003 ja vuonna 2007 Zonta International julkaisi ensimmäisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan ihmiskaupan vastustamista koskevan julkilausumansa.

Tänään ihmiskauppa on vakava pulma koko maailmassa. Zonta International haluaa sen vuoksi painottaa asennoitumistaan ihmiskauppaan ja vaatii, että kaikki hallitukset:

¤ Hyväksyvät ja noudattavat YK:n lisäpöytäkirjan ”Ihmiskaupan estäminen, lopettaminen ja rankaisu” määräyksiä, samoin kuin Euroopan neuvoston vastaavaa sopimusta toimenpiteistä ihmiskauppaa vastaan, CETs 197. (Yllämainittu YK:n lisäpöytäkirja tunnetaan myös Ihmiskauppalisäpöytäkirjana, joka on yksi Palermon kolmesta lisäpöytäkirjasta.)
¤ Saattavat kansallisen lainsäädännön yhdenmukaiseksi lisäpöytäkirjan ja sopimuksen kanssa. Mitään rikosta ei saisi jättää rankaisematta.
¤ Toteuttavat riittävät ja johdonmukaisesti sovellettavat rikosoikeudelliset toimenpiteet, jotka johtavat uhrien tunnistamiseen ja suojeluun ja ihmiskauppiaiden ja salakuljettajien syytteeseenpanoon ja tuomitsemiseen.
¤ Valvovat ja ottavat mukaan toimintaan samanmielisiä kansalaisjärjestöjä (NGOs) ja muita yhteiskunnan toimijoita, jotka seuraavat sekä toimenpiteitä mihin ryhdytään että tuloksia päätöslauselmien ja sopimusten tehokkaaksi toteuttamiseksi.
¤ Kouluttavat poliisiviranomaisia ja rikosoikeuksien henkilökuntaa noudattamaan asiaankuuluvia menettelytapoja uhrien turvallisuuden takaamiseksi, heidän yksityisyytensä suojelemiseksi ja heidän turvallisuutensa varmistamiseksi todistajina.

Alkuperäinen teksti tästä |PDF|