YK perustettiin vuonna 1945 tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Hallitusten välisen järjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen. YK:n toiminnan raamit on kirjattu YK:n peruskirjaan. Peruskirja määrittelee järjestön tavoitteet, keskeiset toimielimet ja päätöksenteon tavat. YK:n peruskirja astui voimaan 24. lokakuuta 1945. Kyseistä päivää on julistettu kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien. Tiesitkö, että YK:n johdolla on solmittu noin 500 kansainvälistä sopimusta eri aloilla. YK:lla on tällä hetkellä 193 jäsenmaata. YK:ta johtaa pääsihteeri. Vuonna 2017 toimessa aloitti portugalilainen António Guterres. YK:n päämaja, samoin kuin Suomen pysyvä edustusto Yhdistyneissä kansakunnissa sijaitsevat New Yorkissa. Teemapäivän kotisivu UN Day marks the anniversary of the entry into force in 1945 of the UN Charter.  

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikos ja pandemia, joka ei ota laantuakseen. 70 prosenttia kaikista maailman naisista joutuu väkivallan uhriksi elinaikanaan, ja tämä on anteeksiantamatonta. Karu todellisuus on seurausta naisiin kohdistuvasta syrjinnästä niin käytännössä kuin lakikirjojen kautta ja osoittaa sukupuolten välisen epätasa-arvon konkreettisimmillaan. Tämän ei tarvitse kuitenkaan olla tulevaisuutta, koska juuri sinä voit toimia osana rintamaa, joka ei hyväksy tätä vääryyttä. Vaatimalla ilman viivytyksiä ja tekosyitä väkivallan ennaltaehkäisyä asennekasvatuksella, lakimuutoksilla, väkivallan uhrien selviämisprosessia tukemalla ja tarvittavilla resursseilla – erityisesti tänä tärkeänä teemapäivänä – olet osa kansainvälistä liikettä, jonka ainoa tavoite on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen. ”Riko hiljaisuus. Kun näet naisia ja tyttöjä vastaan kohdistuvaa väkivaltaa, älä pysy sivussa. Toimi.” – Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri YK:n yleiskokouksen julistus, 17.12.1999, A/RES/54/134 Teeman kotisivut  

Kansainvälinen aids-päivä on yksi maailman tunnetuimmista globaaleista terveyteen liittyvistä teemapäivistä. Maailman terveysjärjestö WHO vietti sitä ensimmäistä kertaa vuonna 1988. Se oli myös WHO:n historian ensimmäinen terveyden teemapäivä ja aloitti näin tärkeän perinteen, jonka myötä järjestö on omistanut jo kahdeksan teemapäivää merkittäville terveyskysymyksille. YK:n HIV/AIDS-ohjelma on vuodesta 1996 lähtien toiminut YK:n aidsia ehkäiseviä toimia koordinoivana yhteistyömuotona. Aids-päivän tarkoitus on muistaa heitä, jotka ovat joutuneet taudin nujertamiksi. Samalla teempäivä nostaa esiin jo saavutettuja voittoja hiv/aids-hoidon saralla. Vaikka YK:n aids-työ on ollut varsin tehokasta ja taudin leviämisen vauhtia on saatu hillittyä, kuolee aidsiin ja siihen liittyviin komplikaatioihin edelleen 1,6 miljoonaa ihmistä vuosittain. Uusia hiv-tartuntoja saa vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä ja maailmanlaajuisesti hivin kanssa elää peräti 35,3 miljoonaa ihmistä (2012).

YK:n yleiskokous hyväksyi 10. päivä joulukuuta vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (julistus suomeksi). Vuonna 1950 yleiskokous julisti joulukuun kymmenennen päivän ihmisoikeuksien päiväksi. Ihmisoikeuksien päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa jokaiselle ihmiselle. Päivän tavoitteena on lisäksi muistuttaa oikeuksiin liittyvistä velvollisuuksista, ja jokaiselle kuuluvasta vastuusta edistää ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti. Ihmisoikeuksien suojelu ja niiden toteutumisen edistäminen ovat YK:n ydintehtäviä. Ihmisoikeudet ovat läpileikkaavasti läsnä koko YK-järjestelmässä, kestävän kehityksen tavoitteissa sekä rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä.