Surulliset tapahtumat Euroopassa tahtovat viedä huomion ja voimat. Koronakriisin jälkeen ollaan järkyttävien sotauutisten äärellä. Juuri nyt on kuitenkin hyvä pitää kiinni arjesta, antoisasta yhdessäolosta ja merkityksellisestä tekemisestä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun itse liityin Zontan jäseneksi. Oma polkuni on kulkenut vähän poikkeuksellista reittiä. Tulin mukaan piirin palvelutoimikuntaan ennen kuin olin päässyt sisälle kerhotoimintaan. Tämä toisaalta auttaa näkemään Zonta-työssä asioita omasta perspektiivistä. Olen pohtinut, miten toiminnan jatkuvuutta voidaan turvata ja esimerkiksi jäsenkatoa hillitä.

Kaikessa yhdistystoiminnassa pidän ohjenuorana sitä, että yhdistyksen tärkein tehtävä on toteuttaa toimintansa tarkoitusta. Yhdistyslaki ja säännöt luovat tälle työlle puitteet. Zonta-toiminnassa varainkeruun lainmukaisuudesta, huolellisesta tilinpidosta ja toiminnan läpinäkyvyydestä ja siten luotettavuudesta on tietenkin pidettävä erityisen tarkkaa huolta. Tavallista päivittäistä kerhotoimintaa ei kuitenkaan tehdä sääntö- tahi lakikirja kädessä vaan sisältöjen ja innostavien tavoitteiden takia.

Zonta-toiminnassa lisäelementtinä on haastava yhdysvaltalaisen emojärjestön ja suomalaisille vieraan sääntöperinteen yhteensovittaminen omaan lainsäädäntöömme ja yhdistystoiminnan traditioon. Havahduin tähän vahvasti tullessani syksyn 2020 piirikokoukseen Poriin, jossa oli ohjelmassa keskustelu Zonta-piirimme sääntömuutoksesta. Se aukeni tulokkaalle vain vaivoin.

Arkisessa kerhotoiminnassa tuntuisi tärkeältä hellittää turhasta muotosidonnaisuudesta päätöksenteossa. Zonta-työssä on jo alun perin oma ’slanginsa’ ja toimintamallinsa, joten asioiden arkipäiväinen tutuksi tekeminen jäsenille on haaste. Itselleni tulee kerhon hallituksessa välillä tunne, että toteutamme jonkun ulkopuolisen agendaa, vaikka kysymys on kerhon omaehtoisesta tekemisestä. Yhteisten sääntöjen ja tavoitteiden puitteissa toki.

Piirin palvelutoimikunnan puheenjohtajana olen törmännyt myös toisen suuntaiseen haasteeseen. Kun nyt valmistelemme ideaa kauden 2022-2024 Keltaisen Ruusun kampanjaksi, kuulen usein kysymyksiä siitä, missä määrin kerhojen pitää varautua olemaan mukana tässä ’piirin’ kampanjassa. Kuitenkin, mikäli olen oikein ymmärtänyt, kuten luulen, Zonta-järjestössä ainoa operatiivisen toiminnan taso ovat kerhot. Ilman kerhojen toimintaa varojen hankkimiseksi ei tapahdu mitään, ei synny varainkeruuta eikä ole Zonta-toimintaa. Piiri koordinoi ja mahdollistaa, kerhot toimivat.

Olennaista nähdäkseni on, että jos haluamme varmistaa Zonta-toiminnan jatkuvuuden sekä lisätä toiminnan vaikuttavuutta ja tunnettuutta, meidän täytyy karsia hallinnon taakkaa. Ja tehdä samalla toiminnasta läpinäkyvämpää, ymmärrettävämpää ja helpompaa tulla mukaan.

Valtaa ei ole tässä järjestössä tarjolla, ainoastaan mahdollisuus vaikuttaa yhteisen varojen keruun tehokkuuteen ja siten toiminnan vaikuttavuuteen. Siksi sääntöjä ja niiden käytäntöön soveltamista pitää saada jatkuvasti paremmin palvelemaan toimintaa, ei päinvastoin.

Toivon innostusta tulevaisuuden rakentamiselle Zonta Piiri 20:n kaikissa kerhoissa, alueilla ja piirihallinnossa!

Harriet Lonka

Zonta Piiri 20 Palvelutoimikunnan puheenjohtaja