Lauantaina 19.3. liputetaan Suomessa tasa-arvon puolesta Minna Canthin päivänä.

Zonta International Piiri 20 otti varhaisen lähdön tasa-arvon päivään keskiviikon webinaarissa, jossa vieraina olivat paralympiauimari Meri-Maari Mäkinen sekä Nokian monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta vastaava johtaja Anneli Karlstedt.

Meri-Maari Mäkinen kertoi kokemuksiaan siitä, millaisena työelämä näyttäytyy vammaisen nuoren naisen näkökulmasta. Työelämään hakeutuminen oli vaikeaa ja niinpä työnhakuvalmennuksessa Mäkistä suositeltiin jättämään pois CV:stä tieto siitä, että hän on osallistunut paralympialaisiin. Tämä ohje aiheutti kuitenkin suuren ristiriidan, sillä Mäkinen ei halunnut kätkeä jotain näin olennaista omasta identiteetistään. Osallistuminen paralympiaisiin 2012 Lontoossa ja useat arvokisamitalit ovat hänen suurin saavutuksensa, joka kertoo työnantajalle tavoitteellisuudesta ja kovasta työnteon moraalista.

– Vammaisuus on minulle yhtä luonnollista kuin siniset silmät, koska se on aina ollut osa minua, kertoi Mäkinen.

Hän kehotti käyttämään termiä ”vammainen”, jos se on asiayhteydessä relevantti tieto. Esimerkki relevantista tiedosta voisi olla vaikkapa seuraava: ”Meillä oli paralympiauimari puhumassa. Hän on vammainen.” Kun taas työkaveriin viittaaminen ilmauksella ”se vammainen”, jos nimikin on tiedossa, ei ole asiallista.

”Vammainen”-sanan tilalle voi vaikka sijoittaa sanan ”nainen” tai ”mies” ja miettiä, onko ilmaus tarpeellinen. Mäkinen muistutti kuitenkin, että ei ole yhtä ja oikeaa ratkaisua ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Arviolta 15%:lla maailman väestöstä on jokin vamma. Vammattomat, hyvä liittolaiset ovat tärkeitä, jotka tarttuvat väärinkohteluun. Meri-Maari Mäkinen kiteytti toiveensa kohtaamisista työelämässä siihen, että vammainen kollega haluaa ennen kaikkea tulla nähdyksi ihmisenä.

Sama toive pätee kaikkiin vähemmistöryhmiin. Johtaja Anneli Karlstedt kertoi, miten monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuustyötä on tehty verkkoteknologiayhtiö Nokiassa. Nokia toimii yli 120 maassa ja henkilöstössä on yli 160 kansallisuutta eli lähtökohta on jo hyvin monimuotoinen. Kun ihmiset kokevat kuuluvansa, monimuotoisuus voi kasvaa oppimiseksi ja innovoinniksi ja siltä pohjalta monimuotoisuus nousee yrityksen menestystekijäksi.

Nokia nousi otsikoihin vuonna 2019 poistamalla henkilöstöltään perusteettomat palkkaerot, joista 90% oli naisilla. Jo vuodesta 2018 lähtien on kuitenkin ollut käynnissä pitkäjänteistä työtä toimintamallin rakentamiseksi.

Ensin määriteltiin, mitä ”mukaan ottaminen” Nokiassa tarkoittaa. Tärkeinä osa-alueina nähtiin esimerkiksi kuunteleminen, erilaisten identiteettien hyväksyminen ja päätöksentekoon mukaan ottaminen. Karlstedt nosti esiin myös häntä henkilökohtaisestikin työssään inspiroivan Nokian vision: Luoda teknologiaa, joka auttaa maailmaa toimimaan yhdessä.

Seuraavaksi yhdenvertaisuuden tärkeät osa-alueet sisällytettiin yrityksen arvoihin, henkilöstrategiaan, uuteen johtamisen malliin sekä tavoitteisiin.

– Monen vuoden aikana rakentuneiden käyttäytymismallien muuttaminen vie aikaa, korostaa Karlstedt, mutta kun käyttäytymisen mallit on määritelty, niitä voidaan myös mitata. Mittausta tehdään esimerkiksi henkilöstökyselyjen kautta.

Nokian historia on myös yritysostojen historiaa ja Anneli Karlstedt korosti, että näissä mukana tulee ostetun yrityksen kulttuuri ja vastaanottavan kulttuurin tulee myös arvostaa vanhaa. Muutosviestinnän parissa aiemmin toiminut Karlstedt korostaa, että pitää varata aikaa ihmisten kuuntelemiseen ja vahvuuksien ymmärtämiseen. Monesti rikotaan liikaa, kun vahvuus onkin tutussa toimintaympäristössä.

– Ihmistä ja ihmisen hyvinvointia on katsottava kokonaisuutena, muistuttaa Karlstedt. Tavoitteena on, että yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus on Nokian kilpailuetu vuoden 2023 loppuun mennessä.

Tapahtuma avattiin johdannolla työelämän tasa-arvoasioihin, esimerkiksi muistuttamalla lainsäädännöllisestä pohjasta sekä pakollisesta tasa-arvosuunnitelmasta yli 30 hengen työpaikoilla.

Naisten osallistuminen työelämään on Suomessa huippuluokkaa EU:n tasa-arvoindeksin, EIGEn, mukaan, mutta haasteena on työelämän jakautuminen voimakkaasti miesten ja naisten aloihin. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvobarometrin mukaan naisten kokemus tasa-arvon toteutumisesta on selvästi alhaisempi miesvaltaisilla työpaikoilla verrattuna naisten ja miesten kokemukseen yleensä.

Arjen sujumiseen etenkin lapsiperheissä vaikuttaa myös se, että miesten ja naisten työtehtävien laatu vaihtelee: Vain 29% naisista voi ottaa 1 – 2 tuntia vapaata päivällä henkilökohtaisten tai perheasioiden hoitamiseen, kun taas miehistä tällaisissa tehtävissä toimii 51%.

Lopuksi muistutettiin siitä, että tasa-arvo myös rakentaa hyvää työelämää yhteiskunnan näkökulmasta. Se lisää halua ja mahdollisuuksia tulla työelämään, olla töissä ja jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina pitkään. Yritysten näkökulmasta on tärkeää nähdä, että tasa-arvo työelämässä on liiketaloudellisesti kannattavaa.

Zonta-järjestö on yli 100-vuotias, kansainvälinen järjestö, joka ajaa tasa-arvoa edistämällä naisten asemaa ja hyvinvointia. Zonta-kerhoja toimii Suomessa noin 60 paikkakunnalla