Naisjärjestöjen Keskusliitto yhdessä 71 jäsenjärjestönsä kanssa vaatii 25.11. vietettävän YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen päivän alla väkivallan ehkäisyyn ja palveluihin panostamista kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Väkivallan ehkäisy jakautuu sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion järjestämisvastuulle. Toimivat palvelut edellyttävät yhteistyötä ja koordinaatiota toimijoiden kesken, huomauttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous. Koska väkivallan vastaisen työn konkretia hyvinvointialueilla on vielä auki ja yhteistyömuodot ja säännöt sopimatta, on nyt kriittinen hetki luoda työlle toimivat rakenteet. Jokainen tammikuussa 2022 valittava aluevaltuutettu voi edistää väkivallan vastaisen työn kehittämistä hyvinvointialueilla.

”Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta väkivalta jää silti piiloon. Terveydenhuollossa tunnistetaan alle prosentti hoitoon hakeutuvista lähisuhdeväkivallan uhreista”, huomauttaa puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen, toimivat palveluketjut, ammattilaisten osaaminen, riittävät resurssit sekä 3. sektorin toimintamahdollisuuksien turvaaminen ovat edellytys naisten turvallisuudelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle”, Biaudet jatkaa. Suomi on Istanbulin sopimuksessa sitoutunut naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen ja torjumiseen. Sopimus velvoittaa myös kuntia ja perustettavia hyvinvointialueita.

Vaikka suositukset lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiosta kunnille laadittiin jo vuonna 2008, ontuu niiden toimeenpano edelleen. Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous edellyttää, että kehitetyt työkalut otetaan viipymättä käyttöön alueilla ja kunnissa ja vaatii, että jokaiseen kuntaan sekä tuleville hyvinvointialueille asetetaan poikkihallinnollinen lähisuhde- ja perheväkivallan koordinaatioryhmä. Ryhmän tehtävänä on vastata väkivallan ehkäisyn suunnittelusta, koordinoinnista ja seurannasta. Lisäksi tarvitaan monialaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon, seri-keskusten, poliisin, nuorisotyön ja koulujen kanssa. Väkivaltaa kohdanneiden tunnistamatta jääminen ja palveluketjujen toimimattomuus aiheuttaa valtavat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Naisjärjestöt edellyttävät, että hyvinvointialueiden toimintaa valmisteltaessa selvitetään, tarvitaanko naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn ja tehokkaiden rakenteiden tueksi lainsäädäntöä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Eva Biaudet                                             Terhi Heinilä
Puheenjohtaja                                        Pääsihteeri

Lisätietoa:

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, terhi.heinila@naisjarjestot.fi
Anniina Vainio, järjestöpäällikkö, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 388 8868, anniina.vainio@naisjarjestot.fi