NJKL kannanotto
Lähisuhdeväkivallan vähättely näkyy hylättyinä syytteinä
Pahoinpitely läheisissä suhteissa on virallisen syytteen alainen rikos. Rikosvastuu lähisuhdeväkivallasta ei kuitenkaan toteudu, sillä sen esitutkintaa rajoitetaan ja syytteitä jätetään nostamatta, ilmenee syyttäjien ratkaisukäytäntöjä arvioineesta yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksestä. Syyttämättä jättämistä perustellaan syyttäjien päätöksissä sillä, että osapuolet ovat sopineet asiasta keskenään tai osallistuneet sovitteluun. Tämä jättää väkivallan kokijan alttiiksi väkivallantekijän painostukselle ja ylläpitää mielikuvaa väkivallasta perheen sisäisenä asiana.
”Lähisuhdeväkivalta on rikos, ei riita. Sen täytyy näkyä myös syyttäjien päätöksissä ja sitä kautta väkivallan kokijan tukena”, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Silvia Modig.
Selvityksessä tarkastelluissa syyttäjien päätöksissä tuodaan usein esille, että väkivaltaa pidetään vähäisenä, eikä pariskunnan välillä ollut aikaisemmin esiintynyt väkivaltaa. Väkivallasta kuitenkin vain pieni osa tulee viranomaisten tietoon, ja juuri väkivallan jatkuvuutta viranomaisten on ollut hankala tunnistaa.
Pari- ja lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunutta: uhreista 74 prosenttia on naisia, epäillyistä väkivallantekijöistä 75 prosenttia on miehiä. Joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevä Istanbulin sopimus ja EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen direktiivi korostavat väkivallantekijöiden syytteeseen ja rikosvastuuseen saattamista. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti huomauttaneet Suomea rikosprosessien hitaudesta ja riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Lähisuhdeväkivallan sovittelu kieltäminen tämän vuoden alusta lukien oli tärkeä edistysaskel kohti naisiin kohdistuvan väkivallan vakavasti ottamista, ja nyt on korkea aika laittaa väkivallan tekijät vastuuseen rikoksistaan. Tämä edellyttää, että lähisuhdeväkivaltarikokset tutkitaan tehokkaasti ja syytteitä nostetaan nykyistä enemmän.
Lisätietoja:
Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau, katri.leino-nzau@naisjarjestot.fi, 010 582 9660
Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen asiantuntija Annika Hinkkanen, annika.hinkkanen@naisjarjestot.fi, 010 582 9662
Zonta International Piiri 20 ja sen yhdistykset ovat Naisjärjestöjen keskusliiton jäseniä.
The Zontian Magazine on ilmestynyt
Zonta International President kaudella 2024-2026 Salla Tuominen. Lue Sallan tarina uudesta The Zontian lehdestä.
We believe in making the world a better place by empowering women. We find joy in doing this in a supportive community of like-minded professionals from diverse countries and cultures.
Lue lehti tästä tai klikkaa kuvaa!
“We share the same mission, vision and values, so in that sense, age did not really play such a role other than it was kind of enriching.”
Amelia Earhart -tilaisuus 15.1.25 klo 16.30-20.00 Suomen ilmailumuseolla jäsenille!
Aika: Keskiviikko 15.1.2025 klo 16.30 -20.00
Paikka: Suomen ilmailumuseo, Karhumäentie 12, Vantaa
Liikenneyhteydet: I ja P -junat, runkolinja 600 Helsingin Rautatientorilta, bussit 561,562 Itäkeskuksesta, oma auto – parkkipaikkoja on.
Avaruusaiheisen tilaisuuden järjestävät Area 1:n Zonta-kerhot ja Zonta International Piirin 20 Stipenditoimikunta. Tilaisuuden tuotto lahjoitetaan kansainvälisen Zonta International -järjestön Amelia Earhart Fellowship -stipendirahastoon, jonka tutkija-apurahat myönnetään vuosittain avaruustutkimuksen, avaruusteknologian ja niiden lähitieteiden tohtorin tutkintoon tähtääville naisille.
Pääsymaksu: 20 € (aikuiset) ja 10 € (lapset), maksu sisältää tarjoilun ja opastuksen.
OHJELMA
Klo 16.30 Museon kahvilassa kahvi/tee/mehu ja suolainen pala
Klo 17.00 Auditoriossa museonjohtaja Pia Illikainen kertoo museon ajankohtaisista asioista
Klo 17.15 Opastuskierros museossa, Tii-Maria Siitonen
Klo 18.15 Seminaariosuus auditoriossa, avaajana aluejohtaja Tuire Kaitila-Tarvainen, Area 1
Klo 18.30 Avaruus on uusi musta, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, Helsingin Yliopisto. Kuulemme huolestuttavaa asiaa avaruuden täyttymisestä kaikenlaisella romulla ja miten siitä päästään eroon.
Klo 19.20 Tietoa ajankohtaisista kansainvälisistä stipendiasioista, Zonta Piirin 20 Stipenditoimikunnan puheenjohtaja Carita Rönnqvist, Zonta e-Club of Finland
Klo 19.45 Päätössanat, puheenjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila, Zonta-kerho Helsinki IV
Ilmoittautuminen: 07.01.2025 mennessä anja.kuosa@gmail.com
Maksaminen: Ennen tilaisuutta tilille Zonta-kerho Helsinki IV FI36 1228 3000 0222 18, viestikenttään teksti AE/osallistujamäärä. Maksaa voi myös paikan päällä, käteisellä.
Tervetuloa toivottavat Alueen 1 Zonta-kerhot!
NJKL julkilausuma 28.11.24 Vihapuhe on väkivaltaa
Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous vaatii julkilausumassaan, että Suomelle laaditaan vihapuhetta ja viharikoksia vastaan kansallinen strategia, jossa huomioidaan vihapuheenja -rikosten motiivina juridinen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti,sukupuolen ilmaisu ja kehon sukupuolitetut piirteet.
Vihapuhe on viestintää, jolla levitetään, lietsotaan, edistetään tai kohdistetaan vihaa tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Viharikosten määrä Suomessa on ollut kasvussa vuodesta 2020 lähtien. Yleisin motiivi viharikosepäilylle on rasismi ja vihapuheen kohteeksi joutuvat useimmin nuoret ja vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt. Näin ollen vihapuhe on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto.
Tutkimustulokset vahvistavat, että lisääntynyt vihapuhe politiikassa tai sosiaalisessa mediassa johtaa suurempaan määrään viharikoksia. Historialliset ennakkotapaukset osoittavat vihapuheen olleen vakavien rikosten ja laajamittaisen väkivallan esiaste. Polarisoitunut yhteiskunta ja sosiaalinen media sekä esimerkiksi yhä kärkkäämmin puhuvat poliitikot edistävät vihapuheen normalisoitumista.
”Rasistiset, misogyyniset, homo- ja transfobiset, islamofobiset tai antisemitismille perustuvat ilmaisut eivät kuulu sananvapauden piiriin” painottaa Naisjärjestöjen Keskusliitontoiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau. ”Itse asiassa vihapuhe itsessään rajoittaa sananvapautta.”
Vihapuheen ja viharikosten määrä ei ole vakava uhka vain tasa-arvolle vaan myös demokratialle ja ihmisoikeuksille. Vihapuhe haittaa yhteiskunnallista osallistumista ja heikentää yhteiskunnan monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja avoimen keskustelun peruspilareita. Se rajoittaa erityisesti vähemmistöjen, heikommassa asemassa olevien ja nuorten osallisuutta, ja rajoittaa päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa.
Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous vaatii, että Suomelle laaditaan kansallinen strategia vihapuhetta ja viharikoksia vastaan. Pohjoismaiden suurimman naisjärjestöyhteenliittymän, Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous edustaa 73 nais- ja tasa-arvojärjestöä.
Katri Leino-Nzau
Toiminnanjohtaja
Saara-Sofia Sirén
Puheenjohtaja
Zonta Says NO Summit 10 December
16 Days of Activismin aikana 25.11.-10.12. kaikkia Zontan klubeja ja piirejä rohkaistaan osallistumaan Zonta Says EI naisiin kohdistuvalle väkivallalle -kampanjaan ja ryhtymään paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimiin vaikuttaakseen lakien laatimiseen ja täytäntöönpanoon sekä sukupuoleen perustuvien asenteiden ja käyttäytymisen muuttaminen naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Yli 100 vuoden ajan Zonta International on auttanut saavuttamaan maailman, jossa ei ole naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, palvelemalla ja vaikuttamalla.
Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yksi yleisimmistä ihmisoikeusloukkauksista ja maailmanlaajuinen epidemia. Se ei tunne kansallisia tai kulttuurisia esteitä; se tapahtuu kotona, työpaikalla ja avoimissa tiloissa, ja se vaikuttaa miljooniin naisiin ja tyttöihin rauhan ja konfliktien aikana. Se sisältää henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä haitallisia käytäntöjä, kuten raiskauksia, naisten sukuelinten leikkaamista, lapsiavioliittoja ja ihmiskauppaa. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta uhkaa maita, estää taloudellista kehitystä ja estää naisia osallistumasta yhteisöönsä ja luomasta parempaa elämää itselleen ja perheilleen.
Jatkuvat palvelutyömme näkyvät lukuisissa paikallisissa projekteissa ja ohjelmissa, Zonta Internationalin palveluprojekteissa sekä Zontan kumppanuuksissa Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen virastojen kanssa.
Jatkuva edunvalvontavaikutuksemme rakentuu vaikuttamiskampanjan ”Zonta Says NO to Violence Against Women” ympärille. Vuonna 2012 käynnistetty kampanja on lisännyt tietoisuutta maailmanlaajuisesta naisten oikeuksien loukkausten pandemiasta ja yhdistänyt Zonta-klubit maailmanlaajuisesti vaikuttaviin vaikuttamistoimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuolten välisen epätasa-arvon torjumiseksi.
NJKL julkaisee 5.11. Peking +30 -kansalaisjärjestöraportin
Peking +30 – Naisten ihmisoikeudet edellytyksenä kestävälle rauhalle -raportti on Naisjärjestöjen Keskusliiton koordinoima varjoraportti Pekingin toimintaohjelman toteutumisesta Suomessa. Raportissa käydään läpi, miten naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat Suomessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
16.10.2024 Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto asiassa HE 130/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta
Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa hallituksen esitystä perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämisestä, sillä lievien rikosten sovitteluun tarkoitettuna ja restoratiiviselle oikeudelle perustuvana sovittelu ei sovellu naisiin kohdistuvan väkivallan kaltaisten vakavien ihmisoikeusloukkausten käsittelyyn.
Lähisuhdeväkivalta on erittäin sukupuolittunut ilmiö ja lähisuhdeväkivallan sovittelussa kyse on pääsääntöisesti naisiin kohdistuvan väkivallan sovittelusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2019 selvityksen mukaan suurin osa sovitelluista lähisuhdeväkivaltatapauksista on parisuhdeväkivaltaa ja uhrina yhdeksässä tapauksessa kymmenestä nainen. Sovittelun kieltämisellä on tärkeä viesti: naisiin kohdistuva väkivalta otetaan Suomessa vakavasti. lue lisää tästä!
