Teknologia on poikien juttu, joka ei kiinnosta tyttöjä – eikä tarvitsekaan kiinnostaa. Kuulostaako epäuskottavalta ja kummalliselta? Niin meistäkin. On aika oikoa myytit!
Kutsumme median edustajat mukaan Teknologia ei kiinnosta tyttöjä – myytit ja todellisuus -keskustelutilaisuuteen Porin SuomiAreenaan 18.7.2019 kello 13-14 Porin kaupungintalon pihalle. Tilaisuudessa otetaan selvää tyttöjä ja teknologiaa koskevista väittämistä myytinmurtajaisten hengessä.
Mukana keskustelemassa aiheesta ja myyttejä murtamassa ovat professori Hanni Muukkonen, yrittäjä Peter Vesterbacka ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. Keskustelua kommentoivat Sara Ikonen, Anna Lemström, Sofia Savonen ja Noora Vänttinen. Tilaisuuden juontaa toimittaja Leena Brandt.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliitto, Soroptimist International Finland ja Zonta International Piiri 20.
Lisätietoa antaa:
Anni Granat, Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän suunnittelija, 050 475 4667, anni.granat@naisjarjestot.fi
Ammatti- ja koulutusalojen sukupuolen mukainen eriytyminen eli segregaatio on Suomessa poikkeuksellisen voimakasta. Vuonna 2016 suomalaisista palkansaajista alle 10 % sijoittui ammatteihin, joissa on tasaisesti naisia ja miehiä. Esimerkiksi tekniikan alan koulutuksen aloittaneista naisten osuus on Suomessa OECD-maiden pienimpiä, 19 %. ICT-aloilla vastaava luku on 15 %.
Myös yritysten ylin johto on miesenemmistöistä: naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on 29 %, pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 25 % ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajissa 7 %. Kaikista johtajista (ylin johto ja keskijohto, kaikki sektorit) naisten osuus on 29 %. Johtajiksi valikoituu usein tekniikan alan koulutuksen suorittaneita.
Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan suomalaisten mielestä teknisten ja ICT-alojen (tietojenkäsittely ja tietoliikenne) työtehtävissä tulisi olla enemmän naisia: samaa mieltä väitteen kanssa oli 76 % miehistä ja 83 % naisista. Suomalaiset myös arvioivat sekä talouselämän että yritysten hyötyvän, jos johtopaikoilla olisi enemmän naisia (naisista 89 %, miehistä 71 % samaa mieltä).
Asiat eivät kuitenkaan muutu itsestään: nuorten toiveammatit noudattelevat edelleen stereotyyppisiä jakoja. Esimerkiksi tekniikan alojen opiskelijoissa naisten määrä on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä vain muutamalla prosenttiyksiköllä.
Mutta miksi segregaation lieventäminen ja naisten osuuden lisääminen tekniikan alalla on tärkeää? Teknologia on läsnä jokapäiväisessä elämässämme muun muassa liikkumiseen, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä sovelluksissa. Sillä on väliä, millainen joukko suunnittelee laitteet, joita moninaiset ihmisryhmät tarvitsevat arjessaan. Lisäksi segregaatio vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi palkkatasa-arvoon ja sitä kautta myös eläkkeisiin.
