Naisten ja miesten välinen palkkaero kaventuu Suomessa hitaasti. Palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää eriarvoistavien palkkarakenteiden korjaamista, palkkasyrjintään puuttumista sekä tasa-arvon aktiivista edistämistä. Samapalkkaisuus ja syrjimättömyys ovat ihmis- ja perusoikeuksia, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, EUoikeuteen sekä Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.

Julkaisu kokoaa viiden asiantuntijan ajankohtaiset puheenvuorot työelämän keskeisestä tasa-arvo-ongelmasta. Kirjoittajat lähestyvät kysymystä ensisijaisesti oikeudellisesta, mutta myös rakenteellisesta näkökulmasta sekä ottavat kantaa palkkaeron kaventamiskeinoihin. Outi Viitamaa-Tervonen luo katsauksen sukupuolten työmarkkina-asemaan ja rakenteisiin, jotka ylläpitävät palkkaeroja sekä pohtii sitä, millaisin keinoin samapalkkaisuuteen tulisi pyrkiä. Niklas Bruun käsittelee Suomen kansainvälisiä palkkatasa-arvovelvoitteita erityisesti CEDAW- ja ILO-sopimusten valossa. Anja Nummijärvi arvioi kansallista palkkakartoitussääntelyä ja sen toimivuutta. Kevät Nousiainen puolestaan käsittelee palkka-avoimuuden oikeudellisia edellytyksiä ja merkitystä samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamisessa. Lopuksi Paula Koskinen Sandberg avaa suomalaisen samapalkkaisuuspolitiikan ja korporatistisen järjestelmän yhteyksiä. Lue koko julkaisu tästä!