Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen (FGM) on ihmisoikeuksia loukkaava haitallinen perinne, jonka on kokenut vähintään 200 miljoonaa naista. Silpominen on yleistä 30 maassa, joista puolet on Länsi-Afrikassa. Tyttöjen sukuelinten silpomisen vähentämisessä on saatu aikaan hyviä edistysaskeleita viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Väestönkasvun myötä on kuitenkin vaarana, että 68 miljoonaa tyttöä joutuu silvotuksi vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa on arviolta 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Sukuelinten silpomisen estäminen on edelleen ajankohtainen asia. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan silpomisuhan alla oli noin 650-3080 tyttöä (2019). Suomessa sukuelinten silpominen on rikos.
Silpominen loukkaa ihmisoikeuksia sekä aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Se rikkoo useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Maailman terveysjärjestö (WHO) on tehnyt merkittävää työtä tyttöjen ympärileikkauksen lopettamiseksi. WHO:n keinoina tässä kamppailussa ovat olleet terveyssektorin valmiustason kokonaisvaltainen parantaminen, väkivallan vastaisen työn tukeminen paikallisesti ja globaalisti, todisteiden kerääminen ympärileikkauksen syistä ja seurauksista sekä tiedon kartuttaminen ja levittäminen siitä, miten ympärileikkausta vastaan pystytään taistelemaan ja sitä kokeneista pystytään pitämään huolta. Tällä hetkellä sukuelinten silpomisen vastaista työtä tehdään UNICEF:in ja UNFPA:n yhteisessä ohjelmassa, joka toimii 17 maassa. Koronapandemia on vaikeuttanut työtä huomattavasti.
YK:n yleiskokous tunnusti vuonna 2012 jäsenvaltioiden velvoitteet tuomita naisille ja tytöille haitalliset ympärileikkaukset ja kaikin keinoin suojella heitä tältä väkivallan muodolta. Antaessaan tukensa esityksen yleiskokous julisti samalla myös helmikuun 6. päivän kansainväliseksi tyttöjen ympärileikkauksen vastaiseksi päiväksi.
Maailman terveysjärjestö WHO:n sivut tyttöjen ympärileikkauksesta
Yleiskokouksen hyväksymä YK:n 3. Komitean esitys teemapäivästä, A/67/450
