Avaruusaiheinen keskiviikkoilta 10.1.2023 Suomen ilmailumuseossa kokosi paikalle lähes 30 osallistujaa tutustumaan museon lentokoneisiin ja kuulemaan tietokirjailija Markus Hotakaisen esitystä tähtitieteen naisista. Tilaisuuden järjestivät Zonta-kerho Helsinki IV ja Zonta International Piirin 20 Stipenditoimikunta. Tilaisuuden tuotto lahjoitetaan kansainvälisen Zonta International -järjestön Amelia Earhart -stipendirahastoon, jonka tutkija-apurahat myönnetään vuosittain avaruustutkimuksen, avaruusteknologian ja niiden lähitieteiden tohtorin tutkintoon tähtääville naisille.

Kuva Wikipedia: Kuortin Piper PA-28R-180 Cherokee Arrow Suomen ilmailumuseossa

Museon kokoelmista esittelyn kohteeksi oli erityisesti valittu rohkeiden naislentäjien koneita ja huimia lentoseikkailuja, joita museon opas Ismo Jauhiainen kuvasi värikkäästi tunnin kestävällä kierroksella.

Eräs mieleenpainuvimmista oli lentokapteeni Orvokki Kuortti, o.s. Rudanko (11.7.1932 Kokemäki – 19.9.2020 Espoo). Häntä pidetään suomalaisen naislentotoiminnan keskeisenä edelläkävijänä. Hän hankki ensimmäisenä naisena Suomessa mm. lennonopettajan, helikopterilentäjän ja mittarilentäjän pätevyyden. Orvokki Kuortti ylitti yksimoottorisilla koneilla Atlantin ilma-aluksen päällikkönä 17 kertaa, joista yksin yhdeksän kertaa.

Orvokki Kuortti on suorittanut useita merkittäviä lentoja nelipaikkaisella OH-PJN – PIPER PA-28R-180 CHEROKEE ARROW -matkailukoneella, joka on rakennettu USA:ssa vuonna 1968. Kuortti on tällä koneella mm. osallistunut kilpailuihin Englannista Australiaan vuonna 1969 ja Lontoosta Kanadan Victoriaan vuonna 1971. Kyseessä on ainoa yksityiskone Suomessa, joka on lentänyt viiteen maanosaan.

Seminaariosuuden avasi Zonta International Piiri 20 Stipenditoimikunnan puheenjohtaja Marjukka Aaltonen. Järjestö myöntää stipendejä tavoitteena rakentaa parempaa maailmaa naisille ja tytöille. Stipendejä tuella kasvatetaan tulevaisuuden naisia ja samalla zontat saavat itse tutustua upeisiin nuoriin.

Piirin stipenditoimikunta tukee kerhojen stipenditoimintaa informoimalla valtakunnallisia organisaatioita ja toimijoita stipendiohjelmista. Näitä ovat esim. yliopistot ja korkeakoulut, Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto. Kerhoja informoidaan hakuajoista, autetaan stipendiaattien löytämisessä ja opastetaan hakemusten laatimisessa. Markkinointi sosiaalisessa mediassa kuuluu myös tehtäviin. Webinaari zontien stipendiohjelmista järjestetään 15.2.2023 klo 18.00 – 19.30.

Seminaarin pääpuhuja, tietokirjailija Markus Hotakainen kertoi meille tähtitieteen naisista, joiden elämäntarinoita ja tutkimuksia hän on koonnut kirjaansa Tähtitieteen naiset (Kustannusosakeyhtiö Aula & Co). Suurin osa näistä naisista, jotka ovat vaikuttaneet tähtitieteen kehitykseen, eivät ole elinaikanaan saaneet ansaitsemaansa huomiota.

Tässä muutamia poimintoja esityksestä:

• Tarina alkaa ajasta, jolloin astronomia ja astrologia tarkoittivat samaa. N.2200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua kuningas Sargon Suuren tytär, ylipapitar Enheduannatoimi Urin kaupungin päätähtitieteilijänä ja seurasi Kuun kulkua. Tähtitaivasta tarkkailtiin sekä siksi, että uskonnolliset seremoniat osattiin ajoittaa oikein ja myös siksi, että jumalten aikeet saatiin selville.
• Keskiajalla isänsä avustajana toimi Maria Eimmart (1676 – 1707), joka osasi itsekin käyttää laitteita. Kaukoputki oli jo keksitty, mutta käytettiin myös antiikin ajan mittausmenetelmiä. Maria teki kuusta n. 260 taitavaa piirrosta.
• Caroline Herschel (1750 – 1848), jonka veli koulutti tähtitieteilijäksi, rakensi kaukoputkia veljensä kanssa. Carolina löysi tähtisumun ja 8 komeettaa. Veljen lojaalisuus ilmeni siten, että vaikka hänen piti raportoida löydöt, hän kertoi löytäjän.
• Useat naiset, jotka toimivat miesten rinnalla, jäivät avustajarooliin kuten esim. Greenwichin ”Leidilaskurit”. Näille korkeasti koulutetuille laskijanaisille maksettiin samaa palkkaa kuin koulupojille.
• Pimeän aineen tutkija Vera Rubin (1928 – 2016) ei saanut havaintoaikaa observatorioon ja syyksi ilmoitettiin, että siellä ei ole naisille vessaa! Nokkela Vera liimasi pahvisen hameen miestenvessaa osoittavan kuvan päälle ja ongelma poistui. Vera Rubin saa oman nimikko-observatorion, jonka pitäisi valmistua ensi vuonna.
• Ensimmäinen tähtitieteestä väitellyt suomalaisnainen, Liisi Oterma (1905 – 2001) löysi kaikkiaan 200 uutta asteroidia ja kolme komeettaa. Turun observatoriossa tehtyjen löydösten määrä vuonna 1942 oli suurin Euroopassa: Turussa oli havaintoja helpottavia pimennyksiä sodan vuoksi. Suomessakin käytettiin ”planeettatyttöjä” avustajina.

Ilmailumuseon johtaja Pia Illikainen kertoi museon kuulumiset: museo on valtakunnallinen vastuumuseo, jossa ovat esillä ilmailun kaikki osa-alueet. Kaikkiaan museossa on 11 000 objektia ja erityisesti lentokoneet vaativat suuria tiloja. Uusi Ilmailumuseo on suunnitteilla, n. 20 milj.€ hankkeesta pitäisi tämän vuoden alussa tulla päätös. Tontti on jo kaavoitettu tien toiselle puolelle. Yhtä suuri tila on tulossa, mutta osa objekteista siirtyy muihin säilytystiloihin ja näyttelyssä panostetaan teemoihin. Museon kokoelmista löytyy hyvä esittely internetistä: www.ilmailumuseo.fi/finna. Sivustolta www.digimuseo.fi löytyy myös tietoa ilmailumuseosta.

Zonta International Piirin 20 Governor Merja Ora suuntasi päätössanansa järjestöön kuulumattomille osallistujille ja haastoi heitä tulemaan mukaan toimintaan. Kansainväliseen Zonta-järjestöön kuuluu kerhoja 62 maasta, yhteensä n. 30 000 zontaa. Piirissä 20 – Suomi & Viro – on zontia n. 1200. Palkattuja henkilöitä ei ole, toimimme vapaaehtoisina. Emme ole pelkästään naisjärjestö: miehetkin ovat tervetulleita ja voivat liittyä järjestöömme.

Governor kiitti lämpimästi kaikkia tilaisuuden järjestäjiä. Amelia Earhart -teemojen parissa on kokoonnuttu Suomen ilmailumuseossa jo vuodesta 2014 alkaen.