Tervetuloa Helsinki IV:n kerhosivuille

Olemme aktiivinen ja iloinen Zonta-kerho!

Tietoa kauden 2021 – 2022 tapahtumista

Zonta Club of Helsinki IV:n kauden 2021 -2022 kuukausikokousten päivämäärät ja alustavat teemat löytyvät tapahtumakalenterista. Kokousten ohjelma- ja kokouspaikkatiedot päivittyvät lähempänä tilaisuuksia ja jo sovittuhin voi tulla muutoksia mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Kerhon hallituksen kauden 2021-2022 kokousajat löytyvät myös tapahtumakalenterista.

Zonta Club of Helsinki IV:n toimintasuunnitelman 2021 – 2022 mukainen vuosikello

Löydät kauden 2021-2022 vuosikellon tarkemmin eriteltynä, tulostettavana versiona täältä .


ZONTA SAYS NO 25.11. – 10.12.2021

Kampanjoimme naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan marraskuun lopulta joulukuun puolenväli tienoille. Kampanja viikkojen tunnusväri on oranssi! Pukeudu siis oranssiin ja pidä esillä teemoja, jota ovat naisten tasa-arvon toteutumisen kannalta ensiarvoisia.

Piirimme sivuilla (https://zonta.fi/) on paljon materiaalia, johon kannattaa tutustua ja jota voi levittää esimerkiksi SoMessa.

Naisiin kohdistuvaa väkivallan eri muotoja ovat esimerkiksi seksuaalinen väkivalta, pari- ja lähisuhdeväkivalta, henkinen väkivalta, vainoaminen, kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpominen, pakkoabortit, pakkosterilisaatiot sekä seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tehty ihmiskauppa. Mainittujen väkivallan muotojen kohteeksi voi joutua kuka tahansa, mutta useimmiten uhri on nainen.  Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 77 prosenttia oli naisia.

Lähisuhdeväkivalta

THL julkaisee säännöllisesti raportteja suomalaisesta lähisuhdevälivallasta. Viimeisin julkaisu Lähisuhdeväkivalta_2019 on kuluvan vuoden maaliskuulta ja siinä olevat tiedot ja tilastot ovat vuodelta 2019. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 viranomaisten tietoon tuli 10 600 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, mikä on 7 prosenttia edellisvuotta enemmän.

  1. Henkirikokseen päättyneistä parisuhteista 80 prosentissa oli esitutkintatietojen mukaan esiintynyt väkivaltaa jo aiemmin, usein pitkäänkin.
  2. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista noin joka neljäs (27 %) oli kokenut jotakin fyysisen väkivallan muotoa vuoden aikana, kun osuus vanhimmassa ikäryhmässä (55–74 -vuotiaat) oli huomattavasti matalampi (6 %).
  3. Turvakodeissa oli vuonna 2019 yhteensä 5 354 asiakasta. Asiakkaista aikuisia oli 54 prosenttia ja lapsia 46 prosenttia. Aikuisista asiakkaista naisia oli 91 prosenttia ja miehiä 9 prosenttia. Vuonna 2019 asiakasmäärä kasvoi vuoteen 2018 verrattuna 6 prosenttia.

EU tilastojen mukaan Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin paikka naiselle. Täällä joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa.

Verkkoväkivalta

Verkkohäirinnän tekijät kohdistavat tekonsa usein naisiin ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin, jotka poikkeavat yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolinormeista. Erityisen paljon vihaviestejä lähetetään naisille, jotka toimivat perinteisesti miesvaltaisilla yhteiskunnan areenoilla, kuten politiikassa ja pelialalla. Verkkohäirintä kohdistettiin erityisesti henkilön sukupuoleen, kehoon, seksuaalisuuteen, etnisyyteen, uskontoon tai poliittisiin mielipiteisiin.

Verkkohäirintä aiheuttaa vakavia seurauksia, se vaikuttaa itsetuntuun, aiheuttaa ahdistusta ja masentaa.

Me Zontat olemme myös julkaisseet tutustumisen arvoisen julkilausuman mediakasvatuksesta  https://zonta.fi/11869-2/.

Lapsiavioliitot

Lapsiavioliitto loukkaa alaikäisen osapuolen oikeuksia. Se

  • estää lapselta koulutukseen pääsyn ja oppimisen
  • altistaa hänet raskauksille ja äitiyteen ennen kuin hän on fyysisestikään siihen valmis
  • lisää hänen riskiään lähisuhdeväkivaltaan ja hiv-infektioihin.

Lapsiavioliitot ovat tavallisimpia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yli kolmasosa ja Etelä-Aasiassa melkein puolet tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana.

Avioliitto ei ole laillisesti pätevä Suomessa, jos se on Suomen oikeusjärjestyksen vastainen. Tällainen voi olla esimerkiksi avioliitto, jossa toinen osapuoli on selvästi alaikäinen ja jossa puolisoiden ikäero on huomattava.

Ihmiskauppa

Ihmiskauppa on sukupuolistunut ilmiö. Osa ihmiskaupparikoksista liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon pakottamiseen. Ihmiskauppa on sekä vakava rikos että väkivaltaa. Siihen ei välttämättä liity valtion rajojen ylittämistä eivätkä uhrit ole aina ulkomaalaisia. Tytöt ja naiset joutuvat miehiä yleisemmin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreiksi.

Hyvää luettavaa näistä raskaista aiheistä löytyy mm. seuraavilta verkkosivuilta:

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162499

STM:n verkkosivut https://stm.fi/tasa-arvo

THL:n tasa-arvosivuilta Sukupuolten tasa-arvo – Väkivalta ja häirintä ,  jossa on myös linkkejä muille sivuille: Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus – Lapsiavioliitto

Rikosuhripäivystys https://www.riku.fi/naisiin-kohdistuva-vakivalta/

Naisten linja https://naistenlinja.fi/etusivu 

Teksti: Zonta Club of Helsinki IV Advocacy-toimikunta

Vierailu Vanajan avovankilassa 26.5.2021

Zonta-kerhomme sai mahdollisuuden kokeilla Vanajan avovankilasta vapautumassa olevien naisten ja äitien tukemista pienin kannustusstipendein ensi kerran noin 10 vuotta sitten. Halusimme olla mukana vahvistamassa sitä hyvän kierrettä, jonka nämä naiset omilla päätöksillään, kovalla työllä ja vankilan henkilökunnan tuella ovat saaneet aikaan. Myös tänä keväänä käyntimme aikana tunsimme itsemme tervetulleiksi. Olimme hetken yhdessä läsnä naisina, äiteinä ja isoäitinä.

Tällä kertaa Kanta-Hämeen vaikean koronatilanteen vuoksi itse tilaisuus oli lyhyt mutta sitäkin puhuttelevampi. Mukana oli myös puolivuotinen pikkuinen tyttö äitinsä sylissä.

Stipendejä myönnettiin kaksi. Henkilökunnan valinta ehdokkaiksi oli varmasti osuva. Perusteluissa painottui naisten vastuunotto elämäntilanteestaan, panostus vanhemmuuteen ja edistyminen opinnoissa. Stipendien saajat olivat liikuttuneita ja iloisia saamastaan huomiosta, heidän tulevaisuuden suunnitelmansa realistisen tuntuisia ja toimivia ja niillä oli vankilan ohjaajien vankka tuki. Tässä yksikössä tehdään työtä oikeasti hyvän tulevaisuuden eteen, inhimillisesti ja arvostaen myös naisten kokemuksia ja lähtökohtia. Tuli todella hyvä mieli siitä, miten niukoin resurssein mutta luovasti ja eettisesti laadukkaasti voidaan päästä hyviin tuloksiin. Tätä myös stipendien saajat korostivat.

Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen puhui zontista (meistä) todella arvostavasti ja toi esille yhteistyömme hienona osoituksena naisten välisestä solidaarisuudesta. Kaisa näytti meille vielä taloa ja kertoi kokemuksiaan ja muistojaan vuosien varrelta. Oli erittäin hieno tilaisuus. Kaisan kanssa jutteleminen oli todella mielenkiintoista ja avasi monia uusia näkökulmia avovankilan työhön ja meidän naisten niin monenlaiseen elämään.

Kiitos mahdollisuudesta käydä taas Vanajalla!

Zonta-hengessä,

Helena Miller ja Jonna Hartikainen

 

Kuvat: Kaisa Tammi-Moilanen

 

 

“Zonta Says NO to Violence Against Women”-kampanja 25.11.-10.12.2020

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on esimerkiksi lähisuhdeväkivalta, seksuaalinen väkivalta ja sukupuoleen perustuva häirintä. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista. Naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ovat myös

  • naisten hyväksikäyttö ihmiskaupassa tai prostituutiossa
  • tyttöjen sukupuolielinten silpominen sekä
  • niin kutsutut perheen ”kunniaan” liittyvät pahoinpitelyt ja murhat.

Naiset kohtaavat väkivaltaa erityisesti parisuhteissa, perheissä ja työpaikoilla. Tekijä on usein tuttu. Naisten kohdalla tekijä on entinen tai nykyinen kumppani useammin kuin miesten. Erityisen haavoittavana väkivallan muotona pidetään seksuaalista väkivaltaa. Se kohdistuu pääosin naisiin ja tyttöihin.

Istanbulin sopimus

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tuli Suomessa voimaan vuonna 2015  https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150053.  Sitova sopimus sisältää määräyksiä laaja-alaisista ja yhteen sovitettavista toimintaperiaatteista. Sopimusta sovelletaan Suomessa myös poikiin ja miehiin, jotka kärsivät lähisuhdeväkivallasta. Euroopan neuvosto seuraa sopimuksen toimeenpanoa sen ratifioineissa maissa.

Istanbulin sopimuksen tavoitteena on muun muassa:

  • ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa
  • suojella väkivallan uhreja ja tarjota heille tukipalveluita (kuten turvakodit ja auttava puhelin)
  • saattaa väkivallan tekijät vastuuseen teoistaan
  • edistää sukupuolten tasa-arvoa
  • edistää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä väkivallan kitkemisessä.

Suomessa tehtiin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160401 , johon kirjattiin kaikkiaan 46 eri hallinnonaloille kohdistuvaa toimenpidettä. Yksi näistä toimenpiteistä on naisin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisy, jossa tänä syksynä on aloittanut toimintansa yhteistyöryhmä NAPE https://stm.fi/hanke?tunnus=STM093:00/2020.  NAPE myös seuraa osaltaan toimenpiteiden, yhteensovittamista. Sopimuksen toimeenpano vaikuttaa myös moniin lainsäädäntöhankkeisiin, joista muutamia on esitelty liitteessä.

Suomen hallitus on julkaissut tasa-arvo-ohjelman 2020-2030

Siinä todetaan, että ”Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista”  https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023%2B.pdf

STM on julkaissut osana hallitusohjelman toimeenpanoa verkkojulkaisun Naisiin kohdistuva väkivalta https://stm.fi/documents/1271139/5825945/STM_Naisiin_kohdistuva_vakivalta_FIN_verkko.pdf/

Esimerkkejä mitä jokainen Zonta voi tehdä kampanjan aikana:

  • haasta ystäväsi mukaan kampanjaan vastustamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
  • jaa tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta
  • pukeudu oranssiin ja jaa kuvia sosiaalisessa mediassa
  • jaa selviytyneiden tarinoita
  • tee lahjoitus Zonta Foundationille
  • tee yhteistyötä nuorten kanssa
  • ole aktiivinen SoMessa ja liity keskusteluun Zonta twitterissä

Porissa lokakuussa pidetty Piirin 20 piirikokous muotoili julkilausuman https://zonta.fi/zonta-international-piiri-20-ryn-julkilausuma-piirikokouksessa-porissa-10-10-2020/

Teemapäivät  25.11-10.12.:

(sivulla https://zonta.fi/intra/zonta-says-no-2020-posterit/ on 16 suomen-, ja ruotsinkielistä posteria, niistä voisi valita esim. muutama suomeksi suurennettuna tai sitten opastus sivulle).

 Muutetaan SoMe oranssiksi!

 

Mitä tähän teemaan liittyvää oma kerhomme on tänä vuonna tehnyt:

  • Tammikuussa järjestettiin Ihmiskauppaa käsittelevä tilaisuus
  • Lokakuussa olimme järjestämässä Tyttöjenpäivän tilaisuutta Helsinki III ja Pro-tukikeskuksen kanssa
  • Olemme avustaneet Pro-tukikeskusta 500 €
  • Nyt on suunnitteilla Ensi- ja turvakotienliiton avustus

Lisätietoa Zonta Says No -kampanjasta löytyy myös Zontien sivuilta https://zonta.fi/zonta-says-no/ (piirin sivut) ja https://zontasaysno.com/ (kansainväliset sivut)

Zonta International Piiri 20 järjestää yleisölle avoimen webinaarin ’Lähisuhdeväkivalta, sen syyt ja torjunta’ tiistaina 8.12.2020 klo 17.30-18.45. https://zonta.fi/events/event/yleisolle-avoin-webinaari-ti-8-12-klo-1730-1845-lahisuhdevakivalta-sen-syyt-ja-torjunta/

 

LIITE – Koontia ajankohtaisista säädöshankkeista eri ministeriöiden vastuualueilta (koostanut Aira Rajamäki)

Sosiaali- ja terveysministeriö

  • Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia uusi laki ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Uudistuksen tavoite on parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa, oikeuksia ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa heidän ihmisoikeuksiensa toteutumista nykyistä paremmin. Työryhmä laatii aluksi ihmiskaupan uhrien auttamisen tilannekuvan, jossa otetaan huomioon eri hallinnonalojen lainsäädäntö. Tilannekuvan perusteella työryhmä tekee ehdotuksen uhrien auttamisjärjestelmän organisoinnista. Työryhmän puheenjohtaja on Jari Keinänen. Ryhmässä on laaja-alainen asiantuntemus eri ministeriöistä, hallinnonaloilta virastoista, laitoksista, kunnista ja järjestöistä. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2022 lopussa. Uudistus on kirjattu Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö asetti ajalle 1.1.2017-31.12.2019 Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan STM103:00/2016. Lisäksi STM on asettanut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan alaisen järjestötyöryhmän (NAPE) STM:09300/2020. Työryhmä tekee yhteistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen ja valtionhallintoa edustavan toimikunnan välillä ajalla 1.9.2020-31.12.2024. Järjestötyöryhmän tehtävänä on: 1) tuottaa ja välittää tietoa valtionhallinnolle järjestöjen tekemästä Istanbulin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta väkivallan vastaisesta työstä, 2) välittää valtionhallinnolta tietoa järjestökentälle ja järjestöjen tuottamien palvelujen asiakaspintaan, 3) tuottaa tietoa Istanbulin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista ajankohtaisista ilmiöistä, 4) välittää kansalaisjärjestökentän näkemyksiä väkivallan vastaisen työn kehittämisestä sote- ja maakuntauudistuksen jatkotyössä sekä 5) tehdä muita NAPE-toimikunnan antamia sen toimialaan kuuluvia toimeksiantoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö

  • Työ- ja elinkeinoministeriössä on asetettu työryhmä valmistelemaan ulkomaisen työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä osana harmaan talouden torjunnan strategiaa. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on siihen syyllistyvälle erittäin kannattavaa, systemaattista ja ammattimaista liiketoimintaa. Hyväksikäyttö on harmaan talouden ilmiö, jossa ei ole pelkästään kyse vain verojen ja maksujen laiminlyönnistä, vaan pahimmillaan ihmisten törkeästä riistosta. Hyväksikäyttö jää usein marginaaliin, se ei näy ulospäin, eikä sitä tunnisteta riittävässä määrin. Työryhmän toimenpidekokonaisuus koostuu 14 toimenpide-ehdotuksesta, jotka koskevat sekä lainsäädäntötoimia että viranomaisten ohjeistukseen ja yhteistoiminnan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Työryhmä esittää hyväksikäytön seuraamusten tarkentamista ja niiden kohdistamista uhrin sijaan hyväksikäyttöön syyllistyvään työnantajaan. Lisäksi ehdotetaan lisäresursseja viranomaisille, hallinnon alojen välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon sekä valvonta- ja havaintotietojen parantamista. Osa työryhmän ehdotuksista on toimeenpantavissa syksyn 2020 aikana. Työryhmä jatkaa työtään ja valmistelee lisätoimenpiteitä vuoden 2021 loppuun saakka.

Oikeusministeriö

  • Oikeusministeriössä on valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi pakkoavioliiton kumoamisesta. Esitys on lausunnolla 14.12.2020 saakka. Esitysluonnoksen mukaan avioliittolakiin lisättäisiin säännökset pakottamalla solmitun avioliiton kumoamisesta. Kumoamisen jälkeen oikeudelliset vaikutukset olisivat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuisi siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. Kumoaminen antaisi myös paremman aseman ja oikeudet kuin avioliiton mitätöiminen. Lisäksi ehdotetaan täsmennystä ulkomaisen avioliiton tunnustamista koskevaan sääntelyyn siten, että ulkomailla alle 18-vuotiaana solmittu avioliitto tunnustetaan vain erityisestä syystä, jos toinen puolisoista on asunut avioliiton solmimishetkellä Suomessa. Muutos on kirjattu Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Oikeusministeriössä on käynnissä myös hanke, jossa selvitetään pakkoavioliiton rangaistavuutta koskevan sääntelyn täsmentämistarpeita.
  • Hallituksen päätöksen mukaan oikeusministeriössä valmistellaan poikkihallinnollista toimenpideohjelmaa, jolla koordinoidaan laajemmin ihmiskaupan vastaista työtä. Toimenpideohjelman tavoitteena on edistää ihmiskaupan tunnistamista ja ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskauppaa. Toimenpideohjelma valmistuu vuoden 2021 alussa.

Sisäministeriö

  • Ihmiskaupan torjuntaa tehostetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä. Helsingin poliisilaitokselle perustetaan ihmiskaupparikoksia tutkiva ryhmä. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä keskusrikospoliisin, valtakunnallisen ihmiskaupparikostorjunnan asiantuntijaverkoston sekä muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.

Tulostettavan version artikkelista löydät tästä.