Zonta Says NO to violence against women

Zonta International Piiri 20

Julkilausuma piirikokouksessa 8.10.2022

Lähisuhdeväkivalta on suuri yhteiskunnallinen ja inhimillinen ongelma

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä väkivallan kohteelle ja se aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnalle kaikilla toiminnan tasoilla. Lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunutta ja sen kohteena on useimmiten nainen. Apua tarvitsevat iästä, sukupuolesta tai kulttuuritaustasta riippumatta väkivallan kokija, mahdollinen väkivallan todistaja sekä myös väkivallan tekijä.

Kansalliset, väkivaltakokemuksia koskevat väestötutkimukset osoittavat, että naiset kokevat huomattavasti useammin seksuaalista väkivaltaa sekä lähisuhdeväkivaltaa. Henkirikostilastoissa vuosina 2013–2018 naisuhreista 60 % ja miesuhreista 8 % oli puolisonsa tai ex-puolisonsa surmaamia. EU-tasolla toteutetun väestökyselyn mukaan joka kolmas suomalainen nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Puolet suomalaisista naisista on kokenut nykyisen tai entisen puolisonsa taholta henkistä väkivaltaa. Vainoa on kokenut puolestaan 24 % ja seksuaalista ahdistelua 42 % suomalaisista naisista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut kesäkuussa 2022 Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi. Näiden ohjeiden tukemana on mahdollisuus ja velvoite luoda työlle toimivat rakenteet, riittävät resurssit sekä sopia seuranta ja arviointi. Monialainen yhteistyö lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi on kaikkien toimijoiden vastuulla. Keskeisessä roolissa on kuntien, hyvinvointialueiden, yksityisten palvelun tuottajien sekä kolmannen sektorin yhteistyö.

Zonta International Piiri 20 tukee omalta osaltaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyä vaikuttamalla kansainväliseen, kansalliseen, alueelliseen sekä paikalliseen toimintaan ja päätöksentekoon yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. ZONTA Says NO to Violence Against Women -kampanja osoittaa Zonta International -järjestön jatkuvaa sitoutumista naisten turvallisuuden ja suojelun varmistamiseen esimerkiksi nyt, kun naiset kokevat poliittisista ja uskonnollisista syistä väkivaltaa mm. Iranissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. 16 kampanjapäivän aikana 25.11.–10.12. 2022 Zontat lisäävät tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta kotikaupungeissaan.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on ajasta ja paikasta riippumatta aina merkityksellistä. Zonta International Piiri 20 edellyttää varhaista puuttumista lähisuhdevaltaan sitä ehkäisevien toimien, toimijoiden monialaisen yhteistyön ja vaadittavien resurssien lisäksi.

 

Zonta International D20

Merja Ora Governor

+358 50 5292 331 merja.ora@zonta.fi

Taina Junttila District Advocacy Chair

+358 40 0284 585 taina.junttila@zonta.fi

 

Kerho 10 vuotta juhlintaa

 

9.2.2022 juhlimme etänä Hiidenveden Zontakerhon täyttäessä 10 vuotta.

23.9.2022 pääsimme vihdoin juhlimaan kerhoamme livenä tehtaan hotellilla Karkkilassa.

Lämminhenkisessä juhlassa nautittiin hyvästä ruuasta ja seurasta sekä mm. kuultiin Kirsti Jokirannan kirjoittama juhlaruno:

1.Naiset kauniit osaavat, kaikkensa he antavat.

Että meidän hyvä on, elo väkivallaton.

  1. Ahkerasti Zonta häärii, hihat vikkelästi käärii.

Kun on tekemisen hetki, Zontilla on työhön retki.

  1. Hanke tekoja jos kaipaa, Zonta oitis töihin painaa.

Mielessänsä teko hyvä, suurempikin kehittyvä.

  1. Takanamme monta vuotta, sitä tänään juhlitaan.

Mitään tehty ei oo suotta, uudet haasteet odottaa.

  1. Kirsti, Marja, Mari, Heli, Tuula sekä Johanna.

Heillä hommat, hankkeet kuumat, johtaneet on kerhoa.

  1. Hallitusten suunnat vakaat, kelpo toiminnan ne takaa.

Missä toimikunta on, siellä touhu suunnaton.

  1. Glitter-menot, rennot retket, suovat meille hauskat hetket.

Kun on aika hengähtää, mielet nostaa, lennättää.

  1. Vaan kun ISO juhla on, antaa uuden nautinnon.

Tarjolla taas kuplivaa, tyllihameet heilahtaa.

  1. Vauhdikkaasti rientää aika, katoa ei Zonta-taika.

Uurastajaa meitä monta, ihanaa on olla Zonta.

10. Yhdessä me loistamme, Hiidenveden kerhomme.

Aina vastustamaton – vaihtoehto meille on.

11. Erilaisuus voimanamme, sitä lisää toivokaamme.

Vapaus mielen kantaa aina, tämä sydämeesi paina.

Tasa-arvon maaliskuu

Maaliskuuta voidaan hyvällä syyllä kutsua tasa-arvon kuukaudeksi. Tasa-arvolla tarkoitamme kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. 8.3. vietämme Naisten päivää ja 19.3. Minna Canthin, eli tasa-arvon päivää. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Canth on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksena edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu YK:n peruskirjassa vuonna 1945. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.

Pekingin julistus

Neljännessä naisten maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohjelma, jonka tavoitteena on aktiivisesti poistaa esteitä naisten oikeuksien tieltä. Suomi on sitoutunut Pekingin asiakirjan tavoitteisiin.

Pekingin julistuksessa on vakaasti päätetty edistää tasa-arvoa, kehitystä ja rauhaa kaikille maailman naisille ja koko ihmiskunnan yhteiseksi eduksi. Julistuksessa tunnustetaan kaikkien maailman naisten oikeus puhua omasta puolestaan. Siinä kyllä nähdään, että naisten asema on eräiltä tärkeiltä osin kohentunut, mutta kehitys on ollut epätasaista. Edelleen naisten ja miesten eriarvoisuus jatkuu sitkeästi. Esimerkkinä voidaan mainita palkkakehitys.  EU:n naisten tuntipalkka on keskimäärin lähes 14,1 % pienempi kuin miesten (EKP:n blogi v. 2021).

Pekingin julistuksessa on suunnitelma toimenpiteistä naisten vaikutusvallan lisäämiseksi. Tarkoituksena on raivata kaikki ne esteet, jotka yksityisessä ja julkisessa elämässä jarruttavat naisten täysipainoista ja tasavertaista osallistumista päätöksentekoon taloudessa ja politiikassa sekä koko yhteiskunta- ja kulttuurielämässä. Tämä edellyttää, että hyväksytään ja vakiinnutetaan periaate vallan ja vastuun jakamisesta miesten ja naisten kesken niin kotona ja työpaikoilla kuin laajemmin kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisöissäkin. Naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa on kysymys ihmisoikeuksista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edellytyksistä. Ilman niitä eivät tasa-arvo, kehitys ja rauha voi toteutua. Pekingin julistuksessa vahvistetaan perusperiaate, jonka mukaan naisten ja tyttölasten ihmisoikeudet ovat erottamaton, olennainen ja jakamaton osa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.

Zonta International tekee töitä sellaisen maailman eteen, missä naisten oikeudet tunnustetaan ihmisoikeuksiksi ja jokainen nainen pystyy toimimaan tasavertaisesti. Hiidenveden Zonta-kerho toimii paikallisesti Vihdin ja Karkkilan alueella ja pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon toteutumiseen.