some

Zonta-kerho Vantaa II koronaa vastaan

Zonta-kerho Vantaa II päätti tukea tahoja, jotka kärsivät merkittävästi koronaviruksesta. Kohteeksi valikoitui sekä raskasta työtä tekevät hoitajat että pienyrittäjä, jonka tulovirta on tyssännyt.

Myyrmäen vanhustenkeskus on lajissaan Suomen suurin. Sen kuudessa kerroksessa asuu eri-ikäisiä vammaisia ja pitkäaikaissairaita, joista suuri osa on muistisairaita. Työntekijät ovat sairaanhoitajia, lähihoitajia, ruokapalveluvastaavia, toiminnanohjaajia  ja asumispalvelujen esimiehiä. Työ on nyt poikkeusaikana erityisen raskasta koska asukkaita ahdistaa se, että he eivät pääse tapaamaan läheisiään.

Kuusi vuotta Martinlaakson ostoskuskuksessa toiminut Cafe Berry on valittu kaksi kertaa Vantaan parhaaksi kahvilaksi. Yrittäjänä toimii Vietnamista kotoisin oleva nuori nainen Funi Nguyen, jonka kertoo tavoitteekseen yrittää tehdä tuotteistaan niin hyviä kuin mahdollista. Suurimman osan herkuista hän tekee paikan päällä itse. Korona on rajoittanut merkittävästi.

Zonta-kerho Vantaa II hankki Cafe Berrysta sekä suolaisia että makeita herkkuja, ja toimitti ne Myyrmäen vanhustenkeskuksen kahdeksan eri osaston työntekijöiden taukotilaan.

Näin raskasta työtä tekevä hoitohenkilöstö sai kannustavaa tukea, kuten myös länsivantaalainen pienyrittäjä. Hymyileviä kasvoja kaikkialla!

Sirkka Rautioaho ja Arja Liski toimittivat leipomoherkut Myyrmäen vanhustenkeskukseen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kirjoitus ja kuvat 23.5.2020 Sirkka Rautioaho & Arja Liski

Zonta-kerho Vantaa II:n ompeluseura alkoi 5.2.20 valmistaa uutta myyntituotetta, Tiklejä

TIKLI on tiskiliina (kavereiden kesken Pöytärätti).

Tiklit esiintyvät mielellään parina. Koiras on usein

naarasta kookkaampi ja koreampi.

Tiklit ovat taatusti yksilöllisiä. Luova monimuotoisuus

näyttäytyy niissä koko upeassa kirjossaan.

Vaikka Tiklit ovat itsessään antibakteerisia, ne nauttivat

päästessään 60 asteen konepesuun.

Hankkimalla Tikliparin kotiisi saat hyvää mieltä, koska tiedät

tukeneesi ekologisia arvoja, ja kaupan myötä kerrytät varoja

Zonta-järjestön toimintaan, jolla tuetaan tyttöjen ja naisten

hyvinvointia niin kotimaassa kuin globaalisti. KIITOS!

11.2. on Kansainvälinen tieteen parissa työskentelevien naisten ja tyttöjen päivä

Maarit Neuvonen ja Virva Liski ovat tieteen parissa työskenteleviä naisia

Maarit Neuvonen, kuvaaja Hanna Erkinjuntti

Filosofian tohtori Maarit Neuvonen

aloitti korkeakouluopintonsa Espoon Teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto). Tutkijan ammatti kiinnosti häntä jo nuoresta lähtien, ja ensimmäinen tutkijan paikka löytyikin oman korkeakoulun tutkimusryhmästä mikrobiologian laitokselta. Kudosmuokkausta ja soluhoitoja käsittelevän diplomityönsä jälkeen hän työskenteli tutkimusryhmässä vielä vuoden saman aiheen parissa, kunnes siirtyi Helsingin yliopistoon väitöskirjatutkijaksi. Väitöskirjan aiheena oli laboratoriossa tutkitun malliviruksen (Semliki Forest virus) lisääntymiskierto. Neuvonen selvitti viruksen lisääntymiskierrolle välttämättömän proteiinin toimintaa. Valmistuttuaan tohtoriksi v. 2011, Neuvonen toimi usean vuoden ajan tutkijatohtorina Helsingin yliopiston tutkijaryhmissä, jotka tutkivat mm. kolesterolin toimintaa soluissa sekä solujen välistä vuorovaikutusta viestiaineita kuljettavien kalvorakkuloiden välityksellä.

Nykyään Neuvonen työskentelee Targovax Oy:ssä uudenaikaisen syöpälääkkeen kehitykseen liittyvissä tehtävissä. Tässä työssä pääsee konkreettisesti näkemään, miten tutkimustyö voi johtaa ihmisen hyvinvointia lisääviin keksintöihin, sillä tutkimuslääkettä käytetään syöpäpotilaiden immuunijärjestelmän aktivointiin syöpäsoluja vastaan.

Tutkijantyön vastapainoksi Neuvonen harrastaa mm. tanssia, liike- ja teatteri-improvisaatiota sekä roolipelejä. Improvisaation ja roolipelien parissa luovuus ja mielikuvitus saavat ottaa vallan, ja työasiat haihtuvat päästä hetkessä. Tanssiminen puolestaan huoltaa sekä  istumatyössä rasittuvaa kehoa että kaamoksessa virkistystä kaipaavaa mieltä.

Filosofian maisteri Virva Liski

on Suomen historian oppialan tohtorikoulutettava ja väitöskirjatutkija. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa. Liski valmistelee väitöskirjaansa Suomen vuoden 1918 sisällissodan pitkäaikaisista ja ylisukupolvisista vaikutuksista mielenterveyteen. Liski on aiemmin tutkinut sisällissodan jälkeen vankileirille päätyneiden naisten selviytymistä, yhteistyötä ja ystävyyttä Santahaminan naispunavankileirillä. Liskin erityisalaa on sodan sosiaali- ja kulttuurihistoria, ihmisen käyttäytyminen ja psykologia sekä erityisesti naisten, lasten ja vähemmistöjen kokemukset yhteiskunnallisissa poikkeustiloissa.

Musiikki on yksi Liskin rakkaista harrastuksista. Hän laulaa sekä soittaa ukulelea ja kitaraa. Muita hänen harrastuksiaan ovat liikunta, lukeminen ja sienestys.