Maaliskuuta voidaan hyvällä syyllä kutsua tasa-arvon kuukaudeksi. Tasa-arvolla tarkoitamme kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. 8.3. vietämme Naisten päivää ja 19.3. Minna Canthin, eli tasa-arvon päivää. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Canth on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksena edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu YK:n peruskirjassa vuonna 1945. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.

Pekingin julistus

Neljännessä naisten maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohjelma, jonka tavoitteena on aktiivisesti poistaa esteitä naisten oikeuksien tieltä. Suomi on sitoutunut Pekingin asiakirjan tavoitteisiin.

Pekingin julistuksessa on vakaasti päätetty edistää tasa-arvoa, kehitystä ja rauhaa kaikille maailman naisille ja koko ihmiskunnan yhteiseksi eduksi. Julistuksessa tunnustetaan kaikkien maailman naisten oikeus puhua omasta puolestaan. Siinä kyllä nähdään, että naisten asema on eräiltä tärkeiltä osin kohentunut, mutta kehitys on ollut epätasaista. Edelleen naisten ja miesten eriarvoisuus jatkuu sitkeästi. Esimerkkinä voidaan mainita palkkakehitys.  EU:n naisten tuntipalkka on keskimäärin lähes 14,1 % pienempi kuin miesten (EKP:n blogi v. 2021).

Pekingin julistuksessa on suunnitelma toimenpiteistä naisten vaikutusvallan lisäämiseksi. Tarkoituksena on raivata kaikki ne esteet, jotka yksityisessä ja julkisessa elämässä jarruttavat naisten täysipainoista ja tasavertaista osallistumista päätöksentekoon taloudessa ja politiikassa sekä koko yhteiskunta- ja kulttuurielämässä. Tämä edellyttää, että hyväksytään ja vakiinnutetaan periaate vallan ja vastuun jakamisesta miesten ja naisten kesken niin kotona ja työpaikoilla kuin laajemmin kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisöissäkin. Naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa on kysymys ihmisoikeuksista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edellytyksistä. Ilman niitä eivät tasa-arvo, kehitys ja rauha voi toteutua. Pekingin julistuksessa vahvistetaan perusperiaate, jonka mukaan naisten ja tyttölasten ihmisoikeudet ovat erottamaton, olennainen ja jakamaton osa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.

Zonta International tekee töitä sellaisen maailman eteen, missä naisten oikeudet tunnustetaan ihmisoikeuksiksi ja jokainen nainen pystyy toimimaan tasavertaisesti. Hiidenveden Zonta-kerho toimii paikallisesti Vihdin ja Karkkilan alueella ja pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon toteutumiseen.