Zontakerhon jäsenet  nostavat esiin kipeän asian: Seksuaalista häirintää monen naisen arjessa

Kirsti Jokiranta 12.11 2017

Julkaistu myös Luoteis-Uusimaassa 16.11.2017

#wetoo (myös me) on Hiidenveden Zontakerhon yhdessä koottu vastaus #metoo kampanjaan. Kerhon jäsenet jakoivat omia kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä.

Me too -kampanja alkoi levitä sosiaalisessa mediassa tämän vuoden lokakuussa. Näyttelijä Alyssa Milano pyysi kaikkia seksuaalista häirintää kokeneita naisia vastaamaan viestiinsä me too (minä myös). Näin ihmiset saisivat käsityksen ongelman laajuudesta. Tästä lähti liikkeelle valtava ja edelleen jatkuva vyöry sosiaalisessa mediassa.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolain mukaan sanallista, sanatonta tai fyysistä käyttäytymistä, joka on luonteeltaan seksuaalista ja ei-toivottua. Rajanvedon sopivan ja sopimattoman välillä tekee aina häirinnän kohteeksi joutunut henkilö. Kulttuuritaustan on todettu olevan yksi tulkintaan vaikuttava tekijä.

Ilmiö koskettaa niin naisia kuin miehiäkin, mutta tutkimusten mukaan naiset joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi miehiä useammin. Valitettavan usein häirinnän uhri on alaikäinen.  Seksuaalisella häirinnällä loukataan toisen ihmisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Häirintä on yhä monikanavaisempaa digitaalisaation kypsytettyä tälle ilmiölle uuden ja usein entistäkin julmemman alustan.

Sanallisia sivalluksia, kehollisia kolhaisuja

Hiidenveden Zontakerhon jäsenet halusivat jakaa omia tarinoitaan seksuaalisesta häirinnästä. Tarinoita riitti 30 jäsenen kerhossa joka ikäryhmään ja ammattiin. Häirintää ovat jäsenet kokeneet mitä moninaisimmissa paikoissa, kuten kadulla, työssä, koulussa, kulkuvälineissä ja harrastusten yhteydessä. Seksuaalisen häirinnän seurauksena uhri usein ensimmäisenä pohtii, miksi juuri hän tuli häirinnän kohteeksi. Vai onko kaikki sittenkin vain sattumaa?

Erityisesti nuoriin kohdistuessaan voi häirinnän aiheuttama tilanne olla erittäin pelottava ja jättää pitkälliset jäljet. Surullista on se, että häirintä kohdistuu usein nuoriin tyttöihin ja naisiin, jotka eivät välttämättä kykene puolustautumaan. Tästä kerto myös eräs Zontakerhon jäsen: ”12-vuotias tyttäreni palasi peloissaan koulumatkalta. Kaksi humalaista miestä oli lähtenyt seuraamaan häntä metsätaipaleelle, mutta tyttö juoksi pakoon ja piiloutui”. Toinen kertoo oman teiniajan tarinansa: ”Palasin teini-ikäisenä hämärässä kotiin urheiluleiriltä. Pyörätien reunassa seisoi mies tyydyttämässä itseään. Tilanne oli pelottava, koska mitään muuta liikennettä ei ollut ja muutenkin pelotti ajaa pimeällä kotiin”. ”Noin 15-vuotiaana kuljin metsäpolkua pitkin ja vastaan tullut mies tarrautui rintoihini”, kertoo kolmas.

Hiidenveden Zontakerhon jäsenet kertovat, kuinka seksuaalisen häirinnän tyypillisiä aseta ovat kädet, sanat ja katse. Tekstien ja kuvien lähettely eri kanavissa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia häirinnälle. ” Sain sähköpostiviestin naiselta, joka kertoi olevansa minusta kiinnostunut. Mukana oli linkki, jonka otsikkona oli alastonkuvia”, kertoo eräs Zontakerhon jäsen.

Häirintä tuntuu vielä konkreettisemmin ja rajummin, kun kohteeseen käydään kiinni. Se on ollut  viereiseltä tuolilta käden polvelle laittamista kokouksissa ja illallisilla tai rohkeampaa kontaktia.   ”Kesätöissä lihatiskin takana kauppias taputti takapuoltani samalla kun palvelin asiakasta.” ”Olin kesätöissä kaupassa ja hain täydennystä varastosta. Vieraileva myyntiedustaja kouri jalkoväliäni ohi mennessään” tai ” rintoihini tartuttiin takaapäin”.

Zontakerhon jäsenet ovat kohdanneet myös huorittelua ja joutuneet suoranaisten seksiehdotustenkin kohteiksi. . ”Kulkiessani kaupungilla minulle tarjottiin rahaa seksipalveluista”, kertoo yksi jäsen. Toinen kertoo paidan päältä repimisestä ja huorakasi haukkumisesta.

Häirintää kuvaavista kertomuksista ilmenee, kuinka katseellakin voi riisua. ” Työhaastattelussa tunsin, että minut skannattiin katseella alhaalta ylös ja takaisin”. Joskus huumoriksi tarkoitettu muuttuu härskiksi häirinnäksi.” Kollega aloitti miesvaltaisen palaverin lipsauttamalla esiin pornosivuston”. Härskit ja vihjailevat puheet ja ehdotukset jättävät omat jälkensä. ”Puutarharetkellä bussinkuljettaja vitsaili todella härskisti seksivitsejä, mikä sai meidät retkeläiset todella vaivaantuneiksi”.

Jotkut häirintätilanteet voivat ”jäädä päälle” pitkiksikin ajoiksi, kun häirikkö ottaa yhä uudestaan kontakteja tai lähettää yhteydenottopyyntöjä. Jotkut ovat kohdanneet uransa varrella häirintää toistamiseen ja jatkuvasti. ” Työpaikalla se on ollut takapuolelle läpsyttelyä ja kourimista, jatkuvaa ja piinaavaa lähentelyä arvaamattomissa tilanteissa aiheuttaen jopa pelon tunteita, sanallisia sivalluksia liittyen ulkonäköön ja seksuaalisuuteen, objektiksi tekemistä tytöttelynä sekä hämmennyksen aiheuttamista.” Myös omaa kehoa koskevat kommentit, kuten rintojen arvostelu nostetaan esiin useamman kerran kerhon jäsenten tarinoissa.

Suljetun tilan tuskaa

Monet ovat selviytyneet häiriköinnistä poistumalla tai pakenemalla. Seksuaalisen häirinnän tilanne on erityisen haastava silloin, kun se tapahtuu tilassa, josta on vaikea paeta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hissi, auto tai jopa koululuokka. ”Autokoulussa opettajani ohjasi minut ajotunnilla hiekkakuopalle ja alkoi lähennellä”, kertoo yksi kerhon jäsen. Yhtä jäsentä on yritetty lähennellä työntämällä seinää kohti hississä. ”Junavaunussa itsensä paljastaja avasi edessäni takkinsa”, kuvailee eräs jäsen.  Toisen tarinassa on pelottava tilanne syntynyt vastapäätä istuvan itsensätyydyttäjän vuoksi. Jopa ylioppilaskirjoitusten koekin on mennyt mönkään itsensäpaljastajan ajettua menomatkalla hitaasti vieressä.

Koulun luokkatila koetaan myös ahtaaksi paikaksi, joka on omiaan lisäämään siellä tapahtuvan häirinnän tuskaa. Zontatkin kertovat opettajan ja opiskelijan välillä syntyneestä häirinnästä, jonka suunta voi olla opiskelijalta opettajalla tai päinvastoin. Katseet, kosketukset ja sanat tulevat koulukertomuksissa monella eri tavalla esiin.

Zonta Says NO

Hiidenveden Zontakerhon #wetoo” -viesti vie eteenpäin Zontien missiota. Zontat tavoittelevat maailmaa, jossa tyttöjen ja naisten on hyvä olla.  ”Yhteisten kokemusten jakaminen hitsasi kerhomme jäsenet entistä tiiviimmin yhteen”, sanoo kerhon puheenjohtaja Heli Jalava. ”Ammatissani lääkärinä ja psykoterapeuttina kohtaan jatkuvasti ihmisiä, joihin ahdistelu on jättänyt jälkensä jopa vuosikymmeniksi. Hämmennys, häpeä ja syyllisyys voivat estää ahdistelusta puhumisen ja siitä selviytymisen.”

Hiidenveden Zontakerho on osa kansainvälistä Zonta International -järjestöä, joka työskentelee Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ja Euroopan neuvoston (EN) kautta vaikuttaakseen maailmanlaajuisesti sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin. Yksi kansainvälisistä hankkeista on Zonta Says NO -kampanja, jonka tarkoituksena on kaikkialla maailmassa lisätä tietoisuutta naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta ja vähentää sitä sen kaikissa muodoissaan.