Olin matkalla Singaporessa ja vähän Indonesiassakin. Ennen lähtöä otin yhteyttä paikalliseen Zonta-kerhoon, ja sain ilahduttavan innokkaan vastauksen, ja lounaskutsun. Kohtasimme hyvän ruuan äärellä kerhon puheenjohtajan Lynnette Een ja D17 Area 2:n AD:n Ter Yee Tanin kanssa. Ihania ladyja!
Lynnetten etninen tausta on peranakan; kiinalaisen ja indonesialaisen jälkeläinen, jonka sukuhistoriassa kuuluu olevan ihmissyöjiäkin! Ter Yee kertoi, että D 17 on yksi suurimpia alueita, vuonna -18 mukana oli 76 kerhoa ja 2461 jäsentä viidessä maassa. Hänen alueeseensa kuului ‘vain’ Hongkong, Makao ja Singapore. Kun meillä Area 1 järjestää kerhojen välisiä tapahtumia, etäisyys on pisimmillään 30 km. Piirikokous heillä on ihan omaa luokkaansa. Ter Yee kertoi että Thaimaassa governor oli kuninkaallisen suvun jäsen, joka istui kokouksessa korokkeella muiden yläpuolella, ja jäsenten piti poistua peruuttamalla, koska prinsessalle ei saanut kääntää selkää. Tuloerot ovat monessa piirin 17 maassa hyvin suuret, ja Zontat kuuluvat luonnollisesti hyväosaisiin. Moni kuluu ottavan omat palvelijat mukaan piirikokouksiin ja kongresseihin. Itsestään singaporelaiset eivät tätä puhuneet, vaan naureskelivat muita.
ZC Singapore toteuttaa sekä service- että advocacy-toiminnan projektilla nimeltään Pari. Vuosittain valitaan muutama syrjäytymisvaarassa oleva tyttö omasta yhteisöstä. Heitä ohjataan läpi toisen asteen kouluvaiheen ikävuosina 13-18 tukien monipuolisesta; viedään kulttuurin pariin, annetaan ZAU-tyyppistä koulutusta, opetaan CV:n laatimista, juridiikkaa ja johtajuutta, motivoidaan arvostamaan itseään, järjestetään itsepuolustus-, tyyli- ja tanssikursseja, ja annetaan 50 Singaporen dollaria = reilu 35 € kuukausirahaa läpi koko teini-iän. Pari-projektin lisäksi kerholla on Zonta Says NO! -tapahtuma.
Jokaisen jäsenen odotetaan keräävän kerhon käyttöön vuosittain varoja 800 SGD, noin 565 € pääasiassa omista lähteistään. Tosin sekään summa ei riitä Pari-projektiin, ja lisätukea kerätään yrityksiltä. Joskus joku varakas yksityishenkilö saattaa järjestää hyväntekeväisyysgaalan, jonka tuotto voi olla vaikka 60 000 SGD. Tietyin edellytyksin lahjoitukset voi vähentää verotuksessa. Lounasseuralaisteni mielestä 800 taalaa ei nyt ole mitenkään paha summa, äkkiäkös sellainen menee vaikka shoppaillessa, vaikka nuorille jäsenille se joskus tuntuu suurelta. – Ehdotan että me silti pitäydymme myyntituotteiden talkoonysväyksessä, aika moni voisi vaihtaa harrastusta jos alettaisi puhua usean eurosatasen lahjoitusvelvoitteesta. Mutta kun AD:na yritin kaikenlaisissa tilanteissa kannustaa väkeä tekemään henkilökohtaisen lahjoituksen, jonka alaraja on 25 USD/2v perustellen ettei summa todellakaan ole suuri, äkkiäkös se menee pariin viinilasilliseen tai kukkakimppuun, niin nyt sanoisin ihan samaa mutta vähän syvemmällä rintaäänellä. Miksi pitäisi tehdä hk-lahjoitus: siksi että tilastot näyttävät ihan vinksahtaneilta, kun meillä äärimmäisen harva on lahjoittanut, ja köyhissä maissa taas hyvin moni.
Kirjoitan tämän viestin siksi, että kun moni kerhon jäsen matkustelee sinne ja tänne, niin ottakaa uutta kuvakulmaa Zonta-toimintaan käymällä kurkistamassa miten muut sen tekevät. Verkkosivuilta pj:n yhteystiedot, ja kysely tapaamismahdollisuudesta. Ja vähän Suomi-lahjaa matkaan. Ei maan tarvitse edes olla eksoottinen, vilkaisu Ruotsin tai Saksan tai Italian toimintaankin voi olla hyvin antoisaa. Tämä kokemus oli todella hieno!
Teksti ja kuvat Sirkka Rautioaho