Leena Laineesta tuli zonta vuonna 1992, kun häntä pyydettiin Oulun seudun zonta-kerhon perustajajäseneksi. Muutettuaan Seinäjoelle hän liittyi Seinäjoen kerhoon vuosituhannen vaihteessa ja on rohkeasti tarttunut mitä moninaisimpiin haasteisiin.

Leena Laine on elämässään oppinut, että kun on käsillään tehnyt niin käsittää. Tämä tuli selväksi, kun hän kotiteollisuusopettajana opetti käden taitoja kansalaisopistossa. Sama filosofia ja halu ymmärtää asiat perinpohjin on saanut hänet lähtemään myös valtakunnallisiin tehtäviin. Seinäjoen kerhossa hän päätyi hallituksen jäsenyyden ja sihteerien tehtävien kautta puheenjohtajaksi vuosiksi 2007-2009. Sen jälkeen hänet valittiin aluejohtajaksi (AD) kahdeksi vuodeksi.
– AD:nä toimiminen oli antoisaa, kun pääsi näkemään toimintaa sisältäpäin ja tutustumaan zontiin isolla alueella Vaasasta Kajaaniin ja Närpiöstä Rovaniemelle.

Seuraava näköalapaikka Leenalle oli Liisa Ahlströmin stipendirahasto, jossa hän toimi puheenjohtajana. Rahasto jakaa nykyään stipendeinä joka toinen vuosi yhteensä noin 12.000 euroa.
– Siihen aikaan zontilla oli menossa Keltaisen ruusun kampanja Sisarta ei jätetä ja päätimme keskittyä tukemaan vanhusten parissa tehtävää työtä ja vanhustutkimusta.

Tekemällä oppii

Zonta-järjestön valtakunallisessa piirikokouksessa Leena oli mukana ensimmäisen kerran Oulun kerhon jäsenenä vuonna 1994, kun kokous järjestettiin Seinäjoella. Sen jälkeen hän on aktiivisesti osallistunut kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin piirikokouksiin. Leena on ollut myös kerhon delegaattina Torinossa ja Nizzassa zontien kansainvälisissä kokouksissa, joissa valitaan kansainvälisen järjestön vastuuhenkilöt ja päätetään avustuskohteista kaksivuotiskaudelle.

– Suosittelen lämpimästi lähtemistä erilaisiin tehtäviin ja osallistumista tapahtumiin, joissa oppii ymmärtämään, mistä zontien toiminnassa on kysymys. Samalla saa tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin ympäri maata ja maailmaa.

Zontien vuosikokouksessa Nizzassa Leena Laine tapasi Barbro Lundbergin ja Auli Laitilan kanssa saksalaisen ystävyyskerhon edustajat Marianne Riedenauerin ja Doris Engelhardtin (kuvassa edessä).

Hyvät tulokset palkitsevat

Zontien avustuskohteista Leenaa on erityisesti koskettanut Helvi Sipilä -rahaston kautta Ruandassa tehty työ, jolla on satu erinomaisia tuloksia HIV:n kitkemisessä. Suomalaisten nimikkokohde oli terveyskeskuksen yhteyteen perustettu synnytyssairaala ja HIV-tutkimushuone. Rahaa lahjoitettiin piirikokouspäätöksillä vuosina 2008-2014 yli 100.000 euroa ja hanke toteutettiin käytännössä YK:n kautta, kuten kaikki Zonta-järjestön avustamat hankkeet.

– Helvi Sipilä oli aikanaan zontien kansainvälisen järjestön presidentti ja Afrikka oli hänen sydäntään lähellä. Hänen kunniakseen perustettuun rahastoon kerätään edelleen varoja ja käytöstä päätetään piirikokouksissa, Leena kertoo.

Hyväntekeväisyyttä ja itsensä toteuttamista

Leena Laine uskoo, että naisten olosuhteiden parantamisella ja koulutuksella on mahdollista hillitä väestön kasvua ja auttaa koko ihmiskuntaa ja hän haluaa olla mukana työssä. Hän on myös huomannut, että Zonta-järjestössä toimiminen tarjoaa myös monenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Rakkaus suomen kieleen on vienyt hänet mm. opettamaan suomen kieltä pakolaisäideille, joiden vauvat saavat samalla kielikylpyä. Opettaminen on avannut huomaamaan äidinkielessä erikoisia piirteitä.
– Puhumme kieltä, jossa jopa ei-sana taipuu, Leena nauraa.

Zonta-toiminnan lisäksi Leena harrastaa tällä hetkellä sukututkimusta. Tekeillä on kirja, jossa kuvataan esivanhempien ohesssa kunkin ajan historiaa. Kotiteollisuusopettaja opiskeli eläkepäivillään filosofian maisteriksi pääaineenaan suomen historia, joten tietoa on.

Teksti: Auli Laitila