Zontat kannustavat tyttöjä matemaattis-luonnontieteellisille aloille

Seinäjoen Zonta-kerho kannustaa tyttöjä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun stipendeillä ja kerhotoiminnalla. Zontat muistivat stipendeillä matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa kunnostautuneita kahdeksasluokkalaisia tyttöjä jokaiselta Seinäjoen yläasteelta. Zontat myös tukevat Seinäjoella syksyllä alkavaa ZAU-kerhotoimintaa, jonka tarkoituksena on innostaa tyttöjä vähemmän suosituille aloille. Kerhoja vetäjinä toimivat koulutetut ohjaajat LUMA-keskus Suomen taustayliopistoista.

  • On hienoa, että nuoria tyttöjä kannustetaan myös “ei-perinteisille naisten aloille”. Kaikki alat naisistuvat, mutta ehkä tekniset alat hitaammin. On tärkeää, että nuoria naisia kannustetaan rikkomaan opittuja rooleja, kertoo Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo.

Seinäjoen Zonta-kerhon stipendin saivat Seinäjoen yhteiskoulusta Vilma Kjäll, Nurmon ylä-asteelta Nea-Kirsikka Jatkola, Pruukin ylä- asteelta Vilma Autere, Seinäjoen Lyseosta Mette Talvitie, Ylistaron ylä-asteelta Sofia Varismäki sekä Toivolanrannan ylä-asteelta Jenna Ojaniemi.

 

Zonta antaa uskallusta

Zonta International -järjestö täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään valtakunnallinen ZAU-kampanja (Zonta Antaa Uskallusta). Kampanjan tavoitteena on lisätä tyttöjen kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisille aloille ja teknologiaan sekä oikaista vääristymää ammattien jakautumisessa miesten ja naisten töihin. Samalla kasvatetaan ”naisen euroa” tulevaisuudessa.

ZAU-kampanja toteutetaan yhdessä LUMA-keskus Suomen kanssa. Tämän 12 yliopiston muodostaman verkoston tavoitteena on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastamiseen sekä opiskeluun uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen innovaatioiden avulla. Kerhotoimintaa järjestetään sekä eri puolilla maata että virtuaalisesti. Tavoitteena on 100 kerhoa ja 1 000 kerholaista. Kerhoja käynnistettiin vuonna 2018 ja Seinäjoki pääsee mukaan ensi syksynä.

Zonta International on johtava, eri alojen ammattilaisten muodostama maailmanlaajuinen järjestö, joka voimaannuttaa naisia kaikkialla maailmassa palvelu- ja vaikuttamistyön avulla.

Seinäjoen Zonta-kerho on toiminut 40-vuotta naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi sekä kansainvälisesti että paikallisesti. Toiminnan keskeisiä kohdealueita ovat koulutus, terveys, oikeudellinen ja taloudellinen asema sekä väkivallan ehkäiseminen. Seinäjoella on tuettu esimerkiksi turvakodin toimintaa. Kerhossa on noin 30 jäsentä uudet kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Lisätietoja: Taina Junttila
Puheenjohtaja, Seinäjo
en Zonta-kerho
puh. 040 8300 482, FB

Kaikille avoin maksuton naisten turvallisuusilta: VERKON VAARAT JA NIIDEN VÄLTTÄMINEN

Aika: Maanantai 29.4.2019 kello 17.30 alkaen.
Paikka: Pääkirjasto Apila, Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki.

Verkon vaarat voi välttää olemalla tietoinen niistä.

Kun tiedämme, mitä vaaroja verkossa voi kohdata, voimme tarvittaessa tunnistaa ne ja suojautua niiltä”, sanoo FT, tietokirjailija Ari Haasio. Hän on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa Netin pimeä puoli ja Verkkorikokset. Haasio puhuu näistä aiheista Naisten turvallisuusillassa. Erityisesti käsitellään sosiaalisen median kautta tapahtuvaa lasten houkuttelua seksuaalisissa tarkoituksissa sekä kaikenikäisiin kohdistuvia huijauksia ja niiltä suojautumista.

Ylikonstaapeli Pyry Luomala tulee kertomaan kokemuksiaan ankkuripoliisina ja somepoliisina Seinäjoella. Hän tutkii työkseen lasten ja nuorten tekemiä sekä lapsiin kohdistuvia rikoksia. Sosialisen median kautta tapahtuvat kunnianloukkaukset ja laittomat uhkaukset työllistävät yhä enemmän myös nuorten kanssa toimivaa poliisia.

Osana ankkuritiimiä Luomala pyrkii ennaltaehkäisemään rikoksia ja syrjäytymistä yhdessä sosiaali- ja nuorisotyön ammattilaisten ja perheiden kanssa. Luomala tekee työtään myös Facebookin ja Instagramin kautta ja saa sitä kautta nuorilta yhteydenottoja ja voi välittää tietoa.

Tilaisuuden tarjoavat Seinäjoen Zonta-kerho ja Seinäjoen kaupunginkirjasto. Tapahtuma on aivan kaikille avoin ja maksuton.

Somepoliisi Pyry Luomala sekä tietokirjailija Ari Haasio:

 

Turvakodin kynnys matalaksi

Seinäjoen turvakodin seitsemän perhehuonetta ovat olleet ahkerassa käytössä ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana, mutta kaikille tarvitseville on tilaa löytynyt.

Asukkaita on huhtikuusta lähtien ollut noin 200 ja enimmillään käytössä on ollut kuusi huonetta. Tilojen täyttyessä apua hakevat voidaan lähettää muihin turvakoteihin esimerkiksi Vaasaan.
– Kynnys tulla turvakotiin on edelleen turhan korkealla. Moni miettii, onko oman perheen tilanne riittävän paha, että voi hakea apua eikä vie paikkaa enemmän apua tarvitsevalta. Sitä ei tarvitse miettiä, korostaa sosiaalityöntekijä Hanna Annola.

Toiminnanjohtaja Sari Tumelius ja sosiaalityöntekijä Hanna Annola toivat Seinäjoen Zontakerholle terveisiä turvakodista.

Palvelu on käyttäjille ilmaista ja se on tarkoitettu kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Yleisin asumisaika turvakodissa on ollut 2-3 viikkoa, mutta pidempiäkin aikoja on esimerkiksi silloin, kun on lähdetty etsimään asuntoa turvaa hakeneille. On myös huomattu, että enenevässä määrin sama perhe palaa.
– Suurin osa apua hakeneista on ollut naisia. Ikäjakauma on ollut seitsemästä viikosta 75 vuoteen, Annola kertoo.

Yhteisöhoidollisessa turvakodissa päivät aloitetaan aamupalaverilla, jossa käydään läpi päivän ohjelmaa. Sovitaan, mitä tehdään ruuaksi ja kuka osallistuu mihinkin töihin, jos vointi on sellainen, että pysyy.

Henkilökunnalla monipuolinen ammattitaito

Turvakodissa on mahdollista saada kriisiapua henkilökunnalta, johon kuuluu mm. sairaanhoitaja, sosionomi ja perhetyöntekijä. Myös asukkaat ovat osoittautuneet hyväksi vertaistueksi toisilleen. Tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi lastensuojelun kanssa. Lisäoppia väkivaltatyöstä on henkilökunnalle haettu mm. lapsityön koulutuksessa.


Turvakodissa huhtikuussa aloittanut henkilökunta.

Toiminnanjohtaja Sari Tumelius kertoi Seinäjoen Zonta-kerhon kokouksessa, että THL teki joulukuussa Seinäjoen turvakodin kanssa viiden vuoden sopimuksen, jolla rahoitus on varmistettu.
– Toimintasuunnitelmassa mainitaan vapaaehtoistyön kehittäminen, jolle lähdetään kehittämään muotoja ja valmiuksia mm. koulutuksella, Tumelius totesi.

Zonta-kerho on tukenut turvakodin toimintaa tähän mennessä rahalahjoituksin, mutta halukkuutta on myös käytännön työhön, jota lähdetään valmistelemaan.
– Vapaaehtoistyö voisi olla esimerkiksi asiointiapua kaupungilla, lastenhoitoa, käden taitojen ryhmien ohjaamista tai eläinten hoitamista turvakodin aikana.

 

Teksti ja kuvat: Auli Laitila