Oulun kaupunki päivitti kaupungin toimintaa koskevan tasa-arvosuunnitelman vuosille 2019–21. Oulun Zonta-kerho I edusti Oulun naisjärjestöjä suunnitelmaa työstäneessä Oulun kaupungin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden työryhmässä. Kerhon edustajana kokoontumisiin osallistui zonta Britta Passoja.
Oulun Zonta-kerho I on jakanut aktiivisesti tietoa ryhmän toiminnasta myös muille paikallisille naisjärjestöille Oulun seudun Nytkiksen (Nytkis = suomalaisten naisjärjestöjen yhteistyöjärjestö) ja Oulun naisverkoston kautta.
Suunnitelma on nyt valmistunut ja hyväksytty. Tällä hetkellä seurataan sen toteutumista. Suunnitelmassa on kaksi osaa. Yleinen osa ”Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Oulun kaupungin toiminnassa” sisältää kuvaukset lainsäädännöstä ja sopimuksista, työryhmän kokoonpanon ja tehtävät sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävät. Toiminnallinen osa ”Yhdenvertaisuus ja tasa-arvotavoitteet ja toimenpiteet 2019–21” sisältää toimialakohtaisen kuvauksen nykytilasta, tavoitteista, toimenpiteistä ja seurannasta. Dokumentit löytyvät Oulun kaupungin sivuilta.
Liikuntapalveluissa Oulussa on tehty hienoa työtä sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Sukupuolivaikutusten arvioinnin kohteena päätöksenteossa oli vuonna 2018 liikuntapalveluiden hinnoittelu, liikuntapaikkojen vuorojako ja toiminta-avustukset. Tasa-arvonäkökulma on valtavirtaistettu liikuntapalveluiden asiakirjoihin. Vuosittain jaetaan tasa-arvoista liikuntakulttuuria edistävä vapaasti haettava 5 000 euron tunnustuspalkinto. Oulun kaupungin liikuntapalvelut on palkittu tasa-arvoon liittyvistä toimista opetus- ja kulttuuriministeriön Piikkarit-palkinnolla.
Kehitettävää löytyy vielä terminologian täsmentämisestä lähtien
Toimialakohtaisissa suunnitelmissa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käsitteet menevät monessa kohdassa sekaisin, vaikka käsitteet on määritelty kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa. Sen mukaan termillä yhdenvertaisuus viitataan laajaan ihmisten erilaisuuden vaalimiseen ja samanarvoisuuden tunnustamiseen. Tasa-arvo puolestaan liittyy sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen.
Tasa-arvoa koskevat tavoitteet ovat useimmilla toimialoilla hyvin yleisellä tasolla. Usein toimenpiteenä laitoksista on henkilökunnan koulutus tarkemmin määrittelemättä. Konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä oli hyvin vähän. Liikelaitoksista viidellä ei ollut mitään mainintaa tasa-arvon kehittämisestä. Jotkut olivat sitä mieltä, että asiat ovat hyvin ja kehittämistä tasa-arvoasioissa ei tarvita. Sukupuolivaikutusten arviointia päätöksenteossa ei millään toimialalla ole otettu kehittämiskohteeksi tai koulutuksen aiheeksi.
