Suomen Zonta-kerhot ovat käynnistäneet kampanjan naisiin ja tyttöjin kohdistuvan digiväkivallan torjumiseksi. Yhteistyökumppanina on erityisesti nuorten kanssa työskentelevä Sua varten somessa -hanke. Hyviä tuloksia saavuttanut, nuorten omakseen ottama palvelu on jalkautunut somealustoille eli sinne, missä digihäirintää tapahtuu.
Zonta-kampanja käynnistettiin 23.5.2023 pidetyssä tilaisuudessa, jossa mukana oli Zontien ohella Laurea ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita, tulevia ammattilaisia.
Zonta-hankkeen otsikko on Digihärintää vastaan #yhdessä. Vuoden 2024 loppuun jatkuvan kampanjan tavoitteena on lisätä kaikkien nuorten kanssa toimivien tietoisuutta digihäirinnästä sekä tukea toiminnan laajentamista yhteistyössä sen käynnistäjän ja ylläpitäjän Loisto settlementin kanssa.
Kampanjan avasi hankkeen suojelija, kansanedustaja Jarno Limnéll.
Lasta on suojeltava väkivallalta – myös digimaailmassa
Lapsella on oikeus asettaa rajat sille, miten häntä kohdellaan. Lapsella on, kuten kaikilla ihmisillä, oikeus yksityisyyteen ja turvallisuuteen. Alle 18-vuotiaan yksityisyyden suojaan tulee suhtautua vielä vakavammin kuin aikuisten oikeuteen suojata yksityisyytensä, sanoo lasten oikeusiin perehtynyt professori Suvianna Hakalehto.
Ajankohtaisesta keskustelusta, pitääkö tai saako koulussa pitää kännykkää esillä, saattaa tulla käsitys, että katkeamaton somen seuranta olisi lapsen tai nuoren ainoa oikeus. Vähälle huomiolle ovat jääneet somemaailman ikävät sivuilmiöt kiusaaminen ja jopa rikolliseksi luokiteltava häirintä.
Ne taas ovat arkipäivää muun muassa nuorten parissa, somealustoilla jalkautuvaa työtä tekevän #sua varten somessa -hankkeen aikuisille. – Uhreja on paljon, tosi nuoria, kertoo toiminnanjohtaja Anni Pätilä. Tyypillisin asiakas on 10–14-vuotias tyttö, ja usein toistuva kommentti kertoo paljon: ”En mä mitään häirintää ole kokenut – aikuiset on vaan pyydelly nudeja.”
Lapsen oikeus yksityisyyteen ja turvallisuuteen on kirjattu perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, ennen muuta YK:n lasten oikeuksien sopimukseen. Aina lasten oikeuksia ei noudateta, eikä luultavasti edes tunneta riittävän hyvin.
Lapsia ovat lain edessä kaikki alle 18-vuotiaat, ja heidän asioistaan päättävät huoltajat. Kenelle lasten oikeuksista kertominen ja hänen oikeuksiensa valvominen sitten kuuluu? Huoltajille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille, mutta myös kaikille muille aikuisille.
Lainsäädännössä kännyköihin ryhdyttiin kiinnittämään huomiota kymmenisen vuotta sitten. Silloin perusopetuslakiin lisättiin uusi säännös, jonka mukaan opettaja voi ottaa oppilaalta kännykän pois oppitunnin tai koulupäivän ajaksi, jos oppilas häiritsee kännykällä joko omaa oppimistaan tai muiden oppimista. Eli nyt on jo aivan mahdollista ottaa kännykkä pois oppituntien ajaksi.
Nettimaailma ja lukuisat somealustat ovat tätä päivää, eikä voi olettaa, että nuori ihminen jättäytyy niistä kokonaan pois. Uhrin toimintavapauden rajoittaminen, kuten kielto mennä someen tai puhelimen ottaminen pois, ei lopeta rikollisuutta. Sen sijaan someympäristöön täytyy saada säännöt, rajoituksia ja valvontaa – ja käyttäjää, erityisesti lasta, on rohkaistava tuntemaan ja asettamaan rajansa. Lapselle pitää tehdä selväksi, että pahaa ei tarvitse lukea, sivulta voi poistua, oudolta tuntuvista asioista kannattaa kertoa aikuisille: vanhemmille, opettajalle, kummille, muulle luottoaikuisella.
Sellaisten puuttuessa apua saa #sua varten somessa -hankeen aikuisilta Tiktokissa, Snapchatissä, Instagrammissa, Facobookissa ja Twitterissä. Jo sadat nuoret osaavat hakea apua näiltä jalkautuvan nettipalvelun ammattilaisilta.
Suomen Zonta-kerhot kampanjoivat teemalla Digihäirintää vastaa #yhdessä edistääkseen Sua varten somessa -hankkeen tunnettuutta ja resurssien vahvistamista.
Riitta Lehtonen, puheenjohtaja
Lohjan Zonta-kerho ry.
Teksti on julkaistu Länsi-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-palstalla 28.5.2023
