Kaija Uola on tällä hetkellä ainoa Seinäjoen Zonta-kerhon jäsen, joka oli mukana jo 39 vuotta sitten perustamassa kerhoa. Jäsenyyden kautta hänelle avautui sekä työtä että yksityiselämää palvellut kanava, jonka kautta pääsi tutustumaan ihmisiin ja organisaatioihin.

Kaija Uola muutti Seinäjoelle vuonna 1975, kun hänet 24-vuotiaana valittiin Etelä-Pohjanmaan kotiteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Vuonna 1979 Etelä-Pohjanmaan Museon johtaja Marja-Liisa Haveri pyysi häntä perustajajäseneksi suunnitteilla olleeseen Seinäjoen Zonta-kerhoon.

– Kansainvälisen järjestön säännöissä oli alkuvuosina kriteeri, että jäsenten piti olla johtavassa asemassa. 70-luvulla sellaisia ei paljon ollut, joten kaikki haravoitiin ja uteliaisuuttani lähdin mukaan, vaikka en tiennyt asiasta juuri mitään. Ilokseni sain huomata, että kerhon kautta löytyi sekä ystäviä että kumppaneita, joita oli tärkeä tuntea myös työni takia.

Osallistumista omilla ehdoilla

Alkuvuosina kun työ vaati paljon ja lapset olivat pieniä, Kaija osallistui zontien toimintaan seuraten mitä tapahtui, mutta pääsi mukaan harvemmin eikä kokenut siitä paineita. Kun Zonta-järjestön idea alkoi avautua, hän huomasi, että arvomaailma on hyvin lähellä omia arvoja, joita hän sai toteuttaa myös työssään.

– Naisten aseman edistäminen, oikeudenmukaisuus, eettiset arvot ja toinen toisensa tukeminen lähellä ja kaukana, Kaija sanoo.

Varainhankinta naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi on tuonut mukanaan monenlaisia projekteja. On myyty mm. sateenvarjoja, keltaisia ruusuja, heijastimia, värityskortteja, teatteri- ja konserttilippuja ja onnistuttu aika isoissakin hankkeissa. Kaija Uolan puheenjohtajakaudella suunniteltiin kerholle Zonta-lapaset, joita myydään edelleen Rustoopuorissa tarvikepaketteina.

Hallituksen jäsenenä saanut eniten

Vuosien varrella Kaija on toiminut kerhon hallituksessa sihteerinä, varapuheenjohtajana ja vuosina 2013-2015 puheenjohtajana. Silloin hän tutustui mm. erikoishammaslääkäri Helena Rantaan, jonka kerho kutsui luennoimaan Seinäjoelle. Kaija myös lähti ensimmäisen kerran valtakunnalliseen zontien piirikokoukseen, jossa sai tavata suuren joukon samalla tavalla ajattelevia.

Eniten Kaija kokee saaneensa hallituksen jäsenenä ollessaan, kun on joutunut perehtymään asioihin syvemmin ja samalla porukka on tullut tutummaksi ja jopa läheisiksi ystäviksi.

– Yhdessä tekeminen eri muodoissaan kuten kranssitalkoot joulun edellä, ovat myös tarjonneet hyviä hengähdystaukoja hektisenkin elämän keskelle. Tänä vuonna oli mielenkiintoista osallistua Naisten Suomi 100 -tapahtuman puvustamisprojektiin.

Nuoria jäseniä kaivataan lisää

Itse 28-vuotiaana zontaksi ryhtynyt Kaija toivoo, että kerhoon saataisiin yhä enemmän nuoria jäseniä, jotka kokisivat osallistumisen mielekkäänä tapana antaa kehitysapua ja saada kontakteja.

– Itselleni tästä on muodostunut se väylä, jonka kautta minä haluan auttaa ja josta löytyy samanhenkisiä sisaria. Mikään muu harrastus ei ole jatkunut näin pitkään, Kaija toteaa.

Auli Laitila