JULKILAUSUMA

(Olli-Pekka Heinosen vastaus Julkilausumaan löytyy lopusta)

 

Arvoisa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen,

me alakouluikäisten lasten äidit, isoäidit ja alla olevien yhdistysten jäsenet tunnemme vakavaa huolta opetuksen epätasa-arvosta maassamme. Osa lapsista selviää hyvin, mutta suuri osa oppilaista on vaarassa pudota kelkasta. Olemme erityisen huolissamme pojista. Pelkäämme että kansalaisten kahtiajakautuminen ja syrjäytyminen voi alkaa jo peruskoulussa.

Perusteluita:

Suomen vahvuutena on ollut 1970-luvulta asti perusopetuksen tasa-arvo, joka vielä varmistettiin 1990-luvun lakiuudistuksella. Olemme oppineet luottamaan peruskouluun. Se antaa lain mukaan tasa-arvoista opetusta kaikille oppilaille vanhempien varallisuudesta ja kotipaikasta riippumatta. Pisa-tutkimukset ovat osoittaneet, että tavoite on myös toteutunut. Toteutuuko tämä periaate myös vuoden 2016 OPSissa?

Uusi opetussuunnitelma antaa hyvän perustan paikallisen työn tekemiseen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla tämä toimii hyvin: alueelliseen 17 kunnan opetussuunnitelmaan on kirjattu oppiaineiden vuosiluokkaistetut kokonaisuudet. Meitä huolestuttaa se, että opetussuunnitelman perusteet antavat mahdollisuuden hyvin vaihteleviin paikallisiin linjauksiin. Eri puolilta maata on kantautunut viestejä siitä, että 1. ja 2. luokan oppilaat ja heidän vanhempansa ovat ymmällään. Koulussa ei opeteta, vaan oppilailta edellytetään, että he muuttuvat itseohjautuviksi oppijoiksi ja tiedonhakijoiksi. Alakoululaisilta vaaditaan sellaista itseohjautuvuutta, joka osalle aikuisistakin on ylivoimaista.

Koulutetut vanhemmat ovat tarttuneet asiaan ja opettaneet itse lapsiaan. Miten käy niiden lasten, joiden vanhemmilla ei ole tällaiseen edellytyksiä tai aikaa?

Uuden OPSin tavoitteena on muun muassa vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, asettaa itselleen tavoitteita, ratkaista ongelmia ja arvioida tuloksia. Nämä tavoitteet ovat hienoja, mutta ne ylittävät lapsen kehitystason. Näin toteavat kansainvälisesti arvostetut kehityspsykologit. Heidän mukaansa vain osalla 7–11-vuotiaista lapsista on psyykkisen ja kognitiivisen kehityksensä pohjalta valmiuksia omaehtoiseen opiskeluun. Lapset, joilla ei näitä ominaisuuksia vielä ole, putoavat. Lisäksi poikien kehitys voi tässä iässä olla 1-2 vuotta tyttöjä jäljessä. Itseohjautuva oppiminen on maailmalla hyvin kiistelty malli: jos ylipäätään, niin sitä suositellaan vasta lukioikäisille.

Laaja-alaisen oppimisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot sekä vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot. Miten alakouluikäinen lapsi voi kehittää näitä taitoja ilman hyvän ja ammattitaitoisen opettajan, aikuisen, tukea ja apua? Kehityspsykologian asiantuntijat toteavat, että oppimista ei tapahdu ilman vaivannäköä. Pitkäjännitteisyyden opettaminen onkin ollut suomalaisen koulun vahvuuksia. Turvaako koulu edelleen lapsen ja nuoren mahdollisuuden oppia pitkäjännitteisyyteen esimerkiksi matematiikan ja kielten opiskelussa?

Meitä huolestuttaa lisäksi arkojen, hiljaisten ja syrjäänvetäytyvien lasten asema. Osa lapsista joutuu eri syistä kiusaamisen eli väkivallan kohteeksi. Tarjoaako koulu myös heille turvallisen, yksilöä kunnioittavan ja tasa-arvoisen oppimisympäristön? Kyse ei ole vain oppilaiden välisistä ongelmista. On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että nykykoulussa varautunut ja hiljainen oppilas saa oikeaa osaamistaan huonompia arvosanoja.

Ehdotamme kunnioittavasti, että opetussuunnitelmaa kehitettäessä opetusministeriön lainlaatijat kuulisivat pedagogiikan asiantuntijoiden lisäksi muitakin lapsiasiantuntijoita. Kehityspsykologian asiantuntemus olisi pedagogiikan rinnalla välttämätön.

Korjaustoimenpiteinä toivomme:

• Annetaan hyvien, koulutettujen opettajien opettaa. Ei jätetä oppimista kehittyvien lasten itsensä varaan.
• Laaditaan selkeät yhteiset tavoitteet opetuksen eriarvoisuuden välttämiseksi.
• Suhtaudutaan vakavasti ja etsitään pikaiset keinot puuttua tyttöjen ja poikien kasvavaan eroon koulumenestyksessä.

 

Seinäjoella 11. huhtikuuta 2018

Kunnioittaen

 

Kirsti Ala-Harja

Vastuun Naiset ry

 

Iina Åman

Seinäjoen Zonta-kerho ry

 

Johanna Holopainen

Etelä-Pohjanmaan Naisklubi ry

 

Kaisu Norrbacka

Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ry

 

Elina Knaapi

Maanpuolustusnaisten Liitto ry

 

Anita Malkamäki

Seinäjoen Kalevalaiset Naiset ry

 

Outi Hantula

Seinäjoen maa- ja kotitalousnaiset ry

 

Minna Asiala

Seinäjoen Yrittäjänaiset ry

 

Anna-Maija Uitto

Soroptimist International Seinäjoki

 

JAKELU

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Pääministeri Juha Sipilä

Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho

Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Vastaus julkilausumaan