Tyttöjen ja naisten asema on maailmassa kohentunut merkittävästi sadan viime vuoden aikana. Suomalainen yhteiskunta on ollut monella tavalla menestyskertomus siitä, miten hankalista olosuhteista esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo on edistynyt merkittävästi.

Silti myös Suomessa naisten ja tyttöjen asemassa on paljon parannettavaa.

 

Kansainvälisesti viime aikoina on ollut nähtävissä monia takapakkeja, joista viimeisimpänä on Afganistanin Taleban-liikkeen palautuminen maan johtoon. Yhdysvalloissa on puolestaan jatkunut aborttioikeuksien kaventaminen monissa osavaltioissa. Esimerkkejä on paljon muitakin.

Palvelupäällikkö, YTT Arja Kilpeläinen tarkastelee lapsilähtöistä auttamistyötä ja lähisuhdeväkivaltaa perheiden arjessa. Esitys kiinnittyy Lapin Ensi- ja turvakodin toimintaan ja sen periaatteisiin.

Lapin Ensi- ja turvakoti tarjoaa apua, tukea, neuvontaa ja ohjausta yksilöille ja pikkulapsiperheille arjen sujuvoittamisessa, erilaisissa elämäntilanteissa tai kriisin kohdatessa, päihdeongelmissa sekä ehkäisee väkivaltaa ja lievittää sen seurauksia.

Politiikantutkija Aini Linjakumpu arvioi naisten ja tyttöjen asemoimista uskontojen ja uskonnollisten liikkeiden piiriin. Uskonnolliset opit ja käytännöt ovat kautta historian tuottaneet kärsimystä monille.

Seksuaalinen ja sosiaalinen kaltoinkohtelu sekä suoranainen väkivalta eivät ole vieraita asioita uskonnollisten liikkeiden piirissä. Äärimmäisenä esimerkkinä on Afganistanin islamilaisen Taleban-hallinnon suhtautuminen naisten ja tyttöjen osallisuuteen elämän eri osa-alueilla.

Uskonnollisen kaltoinkohtelun esimerkkejä on myös suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kysymys kuuluukin, millä tavoin uskonto voisi olla turvallista myös naisille ja tytöille ja millaisia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä.

Aini Linjakumpu on toiminut aktiivisesti Rovaniemen Zonta-kerhossa eri tehtävissä.

 

Projektipäällikkö, YTT Nafisa Yeasmin tuo esille maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen kotoutumisen kysymyksiä. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanaiset ovat vaarassa syrjäytyä, ja tällä on vaikutuksia myös heidän lapsiinsa.

Maahanmuuttajaäitien integroituminen on tärkeä muun muassa heidän tyttäriensä koulutuksen ja sosiaalisen integraation kannalta.

Yeasmin esittelee onnistuneita käytäntöjä (mm. Naisten puutarha Rovaniemellä). Hän pohtii esityksessään myös, miten tavalliset ihmiset voisivat auttaa maahanmuuttajanaisia.

Zontajärjestö palkitsi Yeasminin Naisen teko-palkinnolla vuonna 2020.

Voit maksaa vapaaehtoisen osallistumismaksun seminaariin Rovaniemen Zonta-kerhon tilille