Alue 1:n Zonta-kerhojen puheenjohtajat sekä palvelu- ja NOT-toimikuntien avainhenkilöt saivat tammikuun lopussa tietoiskun Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakotitoiminnasta ja ideoita tuen antamiseen paikallisille turvakodeille.
Vastaava sosiaalityöntekijä Hannaleena Immonen Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Hertasta ja turvakotitoiminnan päällikkö Emmi Kankaanmäki Vantaan turvakoti ry:stä kertoivat turvakotien taustasta ja ajankohtaisesta tilanteesta.
Turvakotitoiminta Suomessa
Valtakunnallisesti turvakotitoiminnasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), mutta käytännössä Suomen 28 turvakodin toiminnasta huolehtivat paikalliset yhdistykset. Suomen turvakodeissa on kaikkiaan noin 230 paikkaa perheille ja yksittäisille henkilöille. Yhdessä turvakodissa on yleensä seitsemän perhepaikkaa, mutta myös suurempia koteja on olemassa. Turkuun on tulossa uusi 20-paikkainen turvakoti.
Turvakotien asiakasmäärät ovat valitettavasti kasvussa: vuonna 2024 asiakkaita oli n. 5800, joka on noin 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaista aikuisia oli 58 %, joista naisia 91 % ja miehiä 9 %. Lapsiasiakkaita oli 42 %. Turvakodissa ollaan noin 14–30 vuorokautta, keskiarvo on 27 vuorokautta.
Turvakotien antama apu ja tuki on maksutonta. Turvakodit ovat päihteettömiä, mikä on iso haaste, sillä päihderiippuvaiset jäävät helposti tuen ulkopuolelle. Toistaiseksi vain Tampereella on tarjolla muutama päihdepaikka.
Pääkaupunkiseudun turvakodit ahkerassa käytössä
Pääkaupungin turvakoti ry:llä on kolme turvakotia: Hertta ja Tilkka Helsingissä sekä Pellas Espoossa. Vantaan turvakoti sijaitsee Tikkurilassa. Helsingin ja Espoon kotien käyttöaste on yli 90 % ja Vantaan yli 100 eli yleensä vaihto tapahtuu ”lennosta” samana päivänä.
Sosiaaliturvan leikkaukset ja hyvinvointialueiden säästöt ovat sekä lisänneet asiakaskysyntää että monipuolistaneet asiakaskuntaa, sillä sosiaaliset haasteet kasaantuvat nyt useampiin asiakasryhmiin.
Lähisuhdeväkivallan muotoja on useita: fyysisen väkivallan lisäksi monenlainen henkinen ja digitaalinen väkivalta. Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa ja väestöryhmissä.
Äidinkielen mukaan laskettuna maahanmuuttajataustaisten turvakotiasiakkaiden osuus on viime vuosina noussut, asiakkaista on nyt noin puolet nk. muunkielisiä, esimerkiksi Helsingissä turvaa hakeneilla on 38 eri äidinkieltä! Kysynnän kasvu saattaa johtua myös lisääntyneestä tietoisuudesta turvakotitukimuodosta.
Turvakodista eväitä arkielämään
Turvakodissa annetaan asiakkaille erittäin laaja-alaista tukea ja apua: usein lähdetään liikkeelle henkilöllisyystodistuksen hankkimisesta ja avataan sen avulla pankkitili ja siten päästään itsenäisen elämän alkuun. Myös lähestymiskiellon hankinnassa autetaan, mutta ei säännönmukaisesti. Lohdullista oli kuulla, että usein väkivallan tekijä väistyy, kun puoliso ja lapset ovat hakeutuneet turvakotiin.
Arkeen palaamisen ohjaus on hyvin käytännönläheistä: yhdessä hoidetaan tarvittavat asiakirjat, hakemukset, sopimukset, turvatarkistukset jne. Kaikille tehdään myös sopeutumissuunnitelma ja lisäksi asiakkaalle soitetaan nk. kuulumissoitto tietyn ajan kuluttua. Saadusta tuesta ja elämänhallinnan ohjauksesta huolimatta osa asiakkaista joutuu palaamaan turvakotiin, mikä luonnollisesti turhauttaa henkilökuntaa.
Hannaleenan ja Emmin mielestä parasta heidän työssään on, kun lapset saavat avun ja yhteisvanhemmuus alkaa sujua. Esihenkilön näkökulmasta erityisen palkitsevaa on se, kun työntekijä saa toiminnastaan hyvää palautetta asiakkaalta.
Monenlainen yhteistyö on mahdollista ja hyvin toivottua
Piiri 20 tekee yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Yhteisessä Ihana seurustelu -hankkeessa on tarkoitus ehkäistä nuorten kokemaa väkivaltaa seurustelusuhteessa. Tavoitteena on, että jokainen nuori voisi seurustella turvallisesti.
Myös paikallisten turvakotien talous on tiukilla, joten tärkeä avustusmuoto on varojen kohdistaminen suoraan turvakotia ylläpitävälle yhdistykselle. Lisäksi lahjakortit asiakkaille ovat toivottuja, lahjakortilla esimerkiksi lapsi voi tehdä oman leluvalinnan tai perhe saa lisää varoja ruokaostoksiin.
Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa seuraaviin tehtäviin:
- asiointi- ja mm. kodin tarvikkeiden ostosmatkoihin tarvitaan saattajia, sillä ohjaajat eivät saa poistua turvakodista.
- lukuhetket lapsille ovat hyvin haluttuja
- vaikeassa elämäntilanteessa oleville toivotaan myös rentoutusharjoituksia tai musiikkiesityksiä
Vapaaehtoiset perehdytetään tehtäviinsä ja heille tehdään taustaselvitys, kuten kaikille lasten kanssa työskenteleville.
Myös henkilökunnalle virkistystä?
Immonen ja Kankaanmäki toivoivat lahjoitusten osoittamista myös henkilökunnan virkistystoimintaan, sillä työ on raskasta. Kerhot voisivat lahjoittaa esimerkiksi teatteri- tai elokuvalippuja, ohjelmaa ja/tai tarjoilua koulutuspäivän yhteyteen sekä rentoutus- ja jumppahetkiä.
Sovimme, että Alue 1:n puheenjohtajien seuraavassa kokouksessa kootaan kerhoissa esitetyt ideat ja koordinoidaan tulevaa avustustoimintaa.
Teksti: Anna-Maija Hirvi ja Anna Lauttamus-Kauppila Kuvat: Anna-Maija Hirvi