Nälkäisistä nälkäisin on yleensä tyttö

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 28.9.2022. Julkaistu Keskisuomalaisen luvalla

Istuntokauden alkaminen aina syksyisin Yhdistyneissä kansakunnissa kiinnittää yleensä maailman huomiota myös niihin vääjäämättä eteneviin kehityskulkuihin, jotka uutisvirrassa jäävät liian usein taka-alalle. Niihin kuuluu globaali ruokakriisi, kaunistelemattomasti sanottuna nälänhätä.

Avoimessa kirjeessään YK:n yleiskokoukselle 238 järjestöä 75 maasta muistutti, että joka neljäs sekunti jossain kuolee ihminen nälkään.

Akuuttia nälkää kärsivien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2019 nykyiseen 345 miljoonaan ihmiseen. Ympäri maailmaa 50 miljoonaa ihmistä 45 maassa elää nyt nälkäkuoleman partaalla. Jatkuvassa nälässä elää yli 800 miljoonaa ihmistä.

Maailmaa nyt koetteleva nälkäkriisi on ankarin vuosikymmeniin ja vuosisatamme pahin. Se on jäänyt Ukrainan sodan varjoon. Kriisit liittyvät toisiinsa.

Jo ennen sotaa Ukrainassa elintarvikkeiden hinnat olivat kautta maailman ennätyslukemissa. Sota on nostanut hintoja entisestään.

Ukraina ja Venäjä tuottavat kolmasosan maailman vehnästä. Moni köyhä maa, joka on näiden nyt sotaa käyvien viljantuottajien tuonnin varassa, kärsii jo nälästä. Samat tuontiriippuvaiset maat kärsivät myös usein eniten ilmastonmuutoksen aiheuttamista ympäristökatastrofeista kuten kuivuudesta tai tuhotulvista. Se kaikki lisää ruokaturvattomuutta. Se syvenee kautta maailman, Haitista Afrikkaan.

Afrikan sarvessa neljää viime vuosina epäonnistunutta sadekautta on seurannut pahin kuivuus 40 vuoteen. Nälästä ja veden puutteesta kärsii ainakin 10 miljoonaa alueen lasta. Suomessa lapsia on kaikkineen noin miljoona.

Köyhissä yhteisöissä nälkäkriisi vaikuttaa kaikkiin, mutta tyttöihin, poikiin, naisiin ja miehiin eri tavalla. Nälkäkin sukupuolittuu. Kun ruuasta on pulaa, tytöt syövät yleensä vähiten ja viimeisinä.

Naisten ja tyttöjen osuus maailman nälkää näkevistä on 70 prosenttia. Ja kun nälkä ajaa perheet ahdinkoon, tytöt otetaan poikia todennäköisemmin pois koulusta. Sitä kautta he altistuvat lapsiavioliitoille, sukupuolittuneelle väkivallalle ja ei-toivotuille raskauksille.

Nälkä on vakava uhka raskaana oleville ja imettäville. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovat jo nyt 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy. Ravinnon puute kasvattaa keskenmenon tai synnytyskuoleman riskiä.

Avustusjärjestöt tekevät urotekoja, vaikka työ nykyään yhä useammin onkin vain haavoittuvien yhteisöjen valmistelua vielä pahempaan tulevaisuuteen. Työ vaatii varoja. Hädän keskellä jokainen lahjoitus on tärkeä.

Joka 4. sekunti joku kuolee nälkään.