Eduskunta käsittelee tänään valtioneuvoston niin kutsuttua rasismitiedonantoa. Kiitämme hallitusta tiedonannosta. Tiedonannossa luvataan huolehtia sananvapauden toteutumisesta demokraattisen yhteiskunnan tärkeänä arvona ja todetaan, että vihapuheen estäminen on noussut keskeisesti esille viimeisimmissä suosituksissa ihmisoikeussopimusten toteutumista valvovilta elimiltä.  Siksi toivomme laajempia toimia vihapuheen kitkemiseksi.

Muistutamme, että

• vihapuhe kaventaa sananvapautta ja demokratiaa.
• rasistiset, misogyyniset, homo- ja transfobiset, islamofobiset tai antisemitismille perustuvat ilmaisut eivät kuulu sananvapauden piiriin.
• vihapuhe on ilmiönä vahvasti sukupuolittunut ja usein myös kytköksissä rasismiin.
• vähemmistöön kuuluvilla naisilla on moninkertainen riski kokea sukupuolittunutta vihapuhetta verrattuna naisiin, jotka eivät kuulu vähemmistöön.
• vihapuhe kaventaa erityisesti vähemmistöihin kuuluvien naisten vapautta ilmaista näkemyksiään, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja käyttää poliittisia oikeuksiaan.
• YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä CEDAW-komitea kehotti Suomea vuonna 2022 kriminalisoimaan seksistisen, misogyynisen ja muut sukupuoleen perustuvat vihapuheen muodot, mukaan lukien maahan muuttaneisiin naisiin ja kansallisiin vähemmistöihin kuuluviin naisiin kohdistuvat vihapuheen muodot.
• vihapuheen kriminalisointiin liittyvä suositus on komitean nopeutetussa seurannassa, ja Suomen tulee raportoida suosituksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa.
• maalittaminen, jonka kriminalisointia oikeusministeriö on esittänyt, on kasvava oikeusvaltiota, demokratiaa ja sananvapautta uhkaava ilmiö, joka uhkaa erityisesti naisten ja vähemmistöjen demokraattista osallistumista ja jota rikoslain nykyiset pykälät eivät täysin kata.
• maalittamisen säätäminen rangaistavaksi parantaisi perusoikeuksien toteutumista niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.

Ehdotamme, että vihapuheen vastaisina konkreettisina toimina hallitus:

1. Kriminalisoi maalittamisen ja puuttuu maalittamiseen myös lisäämällä internetpalvelujen välittäjien vastuuta sukupuolistuneen vihapuheen ja häirinnän kitkemiseksi EU-tasolla ja kotimaassa sekä vaikuttamalla siihen, että vihapuhe säädetään rangaistavaksi EU-tasolla. Esimerkiksi Ruotsissa verkkoalustan ylläpitäjän on poistettava viestit, jotka täyttävät esimerkiksi laittoman uhkauksen tunnusmerkistön, rikkovat yksityisyyden suojaa tai yllyttävät etnistä ryhmää vastaan.

2. Lisää rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteiksi (6 luvun 5 § 4 kohta) sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun

3. Arvioi, tulisiko rikoslain kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälän (11 luvun 10 §) ”rinnastettavan muun perusteen” kattaa myös sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu.

4. Lisää uhrien tukipalveluita vihapuhetta käsittelevän selvityksen mukaisesti

5. Varmistaa esitutkinnan ja poliisin resurssit ja riittävän tietopohjan esimerkiksi rasismin tai vähemmistöihin kohdistuvan vihapuheen merkityksen kunnianloukkauksissa