Kuva Mikko Mäntyniemi

JANE M. KLAUSMAN WOMEN IN BUSINESS SCHOLARSHIP
Rose Nylen

Opiskelen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa viimeistä vuotta johtamista ja kansainvälistä liiketoimintaa. Palautin joulukuussa graduni, joka koski jatkuvan muutoksen johtamista organisaatiossa ja sitä, miten työntekijöiden osallistuminen ja kokemus muutoksessa on ratkaisevan tärkeä. Vanha lausahdus kertoo että ainoa joka on pysyvää on muutos, mutta muutosvastaisuus on termi jonka varmasti jokainen tuntee. Miten kokemusta voitaisiin parantaa ottamalla huomioon työntekijöiden motivaatio ja itseohjautuvuus (engl. self-determination)? Graduni tulokset ehdottavat, että tukemalla itseohjautuvuuden osia (autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys) kokemus voi olla positiivisempi. Jatkuva muutos muutoksen tapana voi myös tukea itseohjautuvuutta, jos työntekijöillä on myös luotto osallistamiseen: tällöin osallistuminen tulevaan muutokseen vähentää epävarmuutta. Gradu ja tekemäni tutkimus Verohallinnossa kannustivat minua tutustumaan lisää muutosjohtamiseen, ja toivon pääseväni tekemään sitä tulevaisuudessa osana työtäni. Tänä keväänä suoritan vielä muutaman kurssin ennen valmistumistani.

Päädyin kauppakorkeakouluun valmistuttuani farmaseutiksi Helsingin yliopistosta: olin kiinnostunut yritysmaailmasta, mutta myös organisaatioista ylipäänsä, ja halusin vaihtaa urani suuntaa. Kauppakorkeakoulussa opiskelijalla on paljon valinnanvaraa siinä, mihin suuntaan haluaa lähteä erikoistumaan: tarjolla on laskentatoimen, rahoituksen ja taloustieteen kvantitatiivisemman suunnan lisäksi myös kvalitatiivisempaan puoleen keskittyviä opintoaloja, kuten oma alani, johtaminen. Kvantitatiivisen puolen ja datan merkitystä ei voi kuitenkaan väheksyä myöskään johtamisen ja etenkin ihmisten johtamisen alalla, joten olen myös opiskellut ohjelmointia ja data-analytiikkaa vapaaehtoisissa opinnoissani. Nykyopiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä itselleen sopiva opintopaletti on parantanut myös koko yliopiston keskittyminen Otaniemen kampukselle: esimerkiksi tuotantotalouden tai muotoilun opinnot ovat nykyään osa yhä useamman kylterin tutkintoa, ja suosittelenkin ehdottomasti katsomaan kauppiksen seinien ulkopuolelle laajentaakseen paitsi osaamistaan, myös maailmankuvaansa.

Tärkeimpiä asioita minulle opintojeni aikana itse opiskelun lisäksi on ollut opiskelijatoiminta. Aloittaessani minulla oli jo yksi ammatti, joten suunnittelin suorittavani tutkinnon korkeintaan viidessä vuodessa ja pääseväni nopeasti työelämään valmiina maisterina. Kuten arvata saattaa, suunnitelmaan tuli mutkia: heti ensimmäisenä opintovuotenani Aallossa vapaaehtoistoiminta Kulttuurijaostossa tempasi täysillä mukaani. Sitä seuraavina vuosina toimin ylioppilaskuntamme hallituksessa kulttuurivastaavana, edustajistossa ja edustajistoryhmän puheenjohtajana, vuosijuhlamarsalkkana ja monissa muissa tehtävissä, jotka paitsi antoivat minulle hienoja kokemuksia, myös haastoivat kehittämään itseäni esimerkiksi argumentoinnin, ryhmätyöskentelyn ja johtamisen, tapahtumanjärjestämisen sekä viestinnän ja esiintymisen osalta. Verkostoitumisen merkitystä työelämässä korostetaan paljon, ja vapaaehtoistoiminnassa se tapahtuu melkein itsestään: vapaaehtoisena tekemäni työ on auttanut minua urallani paitsi taitojen, myös kontaktien osalta. Olen myös loppujen lopuksi aika introvertti vapaa-ajallani, ja rehellisesti sanottuna vapaaehtoistoiminnan antama sosiaalinen piiri on ollut minulle ratkaisevan tärkeä opintojeni aikana, ja siellä syntyneet ystävyyssuhteet kantavat varmasti vielä valmistumisen jälkeenkin. Vapaaehtoistoiminnassa pääsee myös pohtimaan kysymyksiä siitä, millaista maailmaa rakennamme ja millä perustein, sillä opiskelijayhteisö ei ole mikään kupla: yhteiskuntamme isot kysymykset kuten ilmastonmuutos, rasismi tai sukupuolikysymykset heijastuvat myös opiskelijoiden arkeen ja opiskelijatoimintaan. Toimintani Aallon opiskelijayhteisössä herätti minussa arvostuksen demokraattiseen yhteiskuntaan ja kansalaisvaikuttamiseen.

Olen tällä hetkellä opintovapaalla operatiivisen päällikön tehtävistä Vaana Oy:stä, joka edistää julkishallinnon ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien välistä yhteistyötä tarjoamalla verkkopalvelun ja maksuliikenteen palveluseteleitä varten. Vaanalla olen saanut vapauden kehittää toimenkuvaani viestintä- ja markkinointitehtävistä kohti henkilöstöhallinnon ja liiketoiminnan kehittämisen tehtäviä. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on ollut tarpeen yrityksessä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä julkissektorin kanssa ja jossa lakimuutokset ovat ratkaisevassa osassa yrityksen liiketoimintaa. Työ nopeasti kasvavassa nuoressa yrityksessä on ollut paitsi antoisaa, myös haastavaa, enkä malta odottaa näkeväni, mihin suuntaan yritys tulevaisuudessa kehittyy. Toivon pääseväni pian takaisin työelämään ja tarttumaan    kysymyksiin, jotka minua kiinnostavat: eriarvoisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin edistäminen, mutta myös ilmastonmuutoksen torjuminen, joka on isoin meitä kohtaava uhka. Siinä meitä tarvitaan jokaista.

Kannustan lämpimästi jokaista nuorta naista kouluttautumaan, mutta myös pitämään silmänsä avoimena ulkomaailmalle ja ottamaan kantaa asioihin, jotka ovat kullekin tärkeitä. Suomi on upea maa opiskella, kokeilla ja uskaltaa. Tällä hetkellä esimerkiksi datan ja tiedon tutkijoita ja käyttäjiä tarvitaan kipeästi, mutta ihmisten ymmärtäjien ja auttajien panosta tarvitaan nyt ja aina. Jos voisin lukiolaiselle Rosalle kertoa, missä olen vuonna 2020, hän ei varmasti uskoisi. Olen saanut mahdollisuuden kokeilla eri asioita, ja uskon nyt olevani siellä missä pitääkin, mutta se on vaatinut nämä vuodet ja omat kokemukset. Pelkät neuvot eivät olisi sitä lukiolaista auttaneet. Siksi kannustankin jokaista nuorta kokeilemaan sitä, mikä tällä hetkellä tuntuukaan parhaalta idealta ja mitä teetkin, tee se sydämellä. Usein on mahdollista muuttaa mieltään, sillä kuten graduni minulle osoitti, mikään ei ole pysyvää paitsi muutos.