Helmikuun kuukausiteema: Naisen asema Suomessa
Helmikuussa Zonta International Piiri 20:n some-kampanjassa katsastetaan historiaan tutkaillen suomeksi suomalaisen naisen tasa-arvon kehitystä.
Materiaalin ensimmäinen lista, Naisten tasa-arvon kehitystä Suomessa, nostaa esiin lainsäädäntöön, sosiaali- ja terveyspalveluihin, politiikkaan ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin sekä nimityksiin liittyviä tärkeitä vuosilukuja ja tapahtumia.
Naisten tasa-arvon kehitystä Suomessa
1863 Jyväskylään kansakoulunopettajaseminaariin perustetussa naisten osastossa aloittaa 15 naispuolista opiskelijaa.
1864 Naimattomista 25 vuotta täyttäneistä naisista tulee täysvaltaisia.
1866 Yleinen kansakouluasetus vapaaehtoisen perusopetuksen antamisesta koskee myös naisia.
1878 Naiset saavat yhtäläisen perintöoikeuden miesten kanssa.
Rosina Heikel valmistuu lääkäriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja Pohjoismaissa.
1882 Naiset saavat laillisen oikeuden opettaa tyttöjen oppikouluissa, kuitenkin ilman virkaoikeutta.
1889 Naiset saavat alkaa opettaa kansakoulunopettajaseminaareissa, kuitenkin vain naisopiskelijoita.
1898 Naimattomien naisten täysvaltaisuusikä laskee 21 vuoteen eli samaan kuin miehillä.
1906 Naiset saavat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa ja kolmantena maailmassa sekä oikeuden asettua ehdolle vaaleissa ensimmäisenä maailmassa.
1907 Eduskuntaan valitaan ensimmäiset naiset, 19 eli 9,5 % kauden kansanedustajista.
1913 Wendla Ivaska suorittaa ensimmäisenä naisena Suomessa teologian loppututkinnon.
1917 Naiset saavat oikeuden asettua ehdolle ja äänestää kuntavaaleissa.
Ensimmäiset, tehdastyössä olevat naiset saavat neljän viikon äitiysloman.
1919 Naimisissa olevat naiset saavat perustaa yrityksen ilman aviomiehensä lupaa.
1922 Naimisissa olevat naiset saavat solmia työsopimuksen itsenäisesti ilman aviomiehensä lupaa.
1926 Naiset saavat oikeuden tulla valituiksi valtion virkoihin ja saada niissä samat edut kuin miehet.
Miina Sillanpäästä tulee ensimmäinen naispuolinen ministeri.
1927 Alma Söderhjelmistä tulee Åbo Akademissa Suomen ensimmäinen naispuolinen professori.
1930 Uuden avioliittolain myötä naiset vapautuvat aviomiestensä holhouksesta ja naisista tulee täysvaltaisia kansalaisia.
1937 Äitiysavustus ensimmäisille naisille.
1945 Hella Wuolijoesta tulee Yleisradion ensimmäinen naispuolinen pääjohtaja.
1948 Lapsilisää aletaan maksaa.
1949 Äitiysavustus kaikille äideille.
1950 Nainen voi saada abortin terveydellisistä syistä.
1953 Naisteologeja koskevat määräykset lisätään kirkkolakiin.
1957 Kansaneläkettä aletaan maksaa myös naisille.
1962 Suomi ratifioi sopimuksen, jonka mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka.
1964 Äitiyspäivärahaa aletaan maksaa.
1970 Ensimmäisen kerran yli 20 % eduskuntaan valituista kansanedustajista on naisia.
Työsopimuslaissa kielletään syrjintä.
Abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä.
1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta perustetaan.
1979 Naisten osuus eduskunnassa nousee ensi kerran yli 25 %:iin.
1980 Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma.
1986 Säädetään laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
Nainen voi pitää avioiduttuaan oman sukunimensä.
1987 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta voimaan ja lakia valvomaan ensimmäinen tasa-arvovaltuutettu.
1988 Naispappeus tulee mahdolliseksi ja ensimmäiset naispuoliset papit, 94, vihitään virkaan.
1990 Elisabeth Rehnistä tulee maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri.
Piispan virka avataan naisille.
1991 Tuulikki Petäjäniemestä tulee ensimmäinen naispuolinen tasa-arvo valtuutettu.
1992 Pääjohtaja Sirkka Hämäläisestä tulee Suomen Pankin ensimmäinen naispuolinen johtaja.
Aino Sallisesta tulee Jyväskylän yliopiston rehtorina Suomen ensimmäinen yliopiston johtaja.
Tasa-arvolaissa kielletään raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä.
1994 Riitta Uosukaisesta tulee ensimmäinen naispuolinen eduskunnan puhemies.
Raiskaus avioliitossa kriminalisoidaan, Euroopassa viimeisten maiden joukossa.
1995 Naisia on oltava vähintään 40 % kaikissa julkisissa elimissä.
Myös naiset voivat Suomessa hakea asepalvelukseen, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tulee voimaan.
1996 Naiset pääsevät upseerikoulutukseen.
1999 Laki lähestymiskiellosta voimaan.
Syyttäjä voi nostaa syytteen vakavimmista seksuaalirikkomuksista ilman asianomaisen vaatimusta.
2000 Tarja Halosesta tulee Suomen ensimmäinen naispuolinen presidentti.
2003 Anneli Jäätteenmäestä tulee Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.
Kirjailija Minna Canthin syntymäpäivästä 19.3. tulee tasa-arvon päivä.
2005 Peruskoulun jälkeisiin oppilaitoksiin tasa-arvosuunnitelma.
Työpaikoilla on laadittava tasa-arvosuunnitelma ja sen toteutumista on seurattava.
2007 Suomen hallituksessa on ensimmäistä kertaa naisenemmistö, kun 60 % ministereistä on naisia.
2010 Irja Askolasta tulee Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa.
2011 Ennätys eduskuntavaaleissa: 42,5 % valituista kansanedustajista on naisia.
20-jäsenisen hallituksen pääministeri ja 11 ministeriä ovat naisia.
2014 Seksuaalinen ahdistelu tulee erikseen rangaistavaksi.
2015 Oppilaitosten tasa-arvosuunnitelma laajenee koskemaan myös peruskoulua.
2017 Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan.
2019 Suomen puolustusvoimien tähän asti korkea-arvoisimmasta naispuolisesta upseerista, everstiluutnantti Inka Niskasesta Suomen ilmavoimien ensimmäinen naispuolinen hävittäjälentolaivueen komentaja.
Eri alojen suomalaisia pioneerinaisia
1878 Rosina Heikel valmistuu lääkäriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja Pohjoismaissa.
1905 Jenny Markelin-Svensson valmistuu Polyteknillisestä opistosta Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi insinööriksi. Hänen alaansa on tie- ja sillanrakennus.
1907 Eduskuntaan valitaan ensimmäiset naispuoliset kansanedustajat:
Iida Aalle-Teljo
Eveliina Ala-Kulju
Hedvig Gebhard
Aleksandra Gripenberg
Lucina Hagman
Anni Huotari
Mimmi Kanervo
Liisi Kivioja
Hilda Käkikoski
Sandra (Aleksandra) Lehtinen
Dagmar Neovius
Alli Nissinen
Jenny Nuotio (myöh. Upari)
Maria Paaso-Laine
Hilja Pärssinen
Maria Raunio
Hilma Räsänen
Miina Sillanpää
Iida Vemmelpuu
1913 Wendla Ivaska suorittaa ensimmäisenä naisena Suomessa teologian loppututkinnon.
1926 Miina Sillanpäästä tulee ensimmäinen naispuolinen ministeri.
1927 Alma Söderhjelmistä tulee Åbo Akademissa Suomen ensimmäinen naispuolinen professori.
1945 Hella Wuolijoesta tulee Yleisradion ensimmäinen naispuolinen pääjohtaja.
1990 Elisabeth Rehnistä tulee maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri.
1991 Tuulikki Petäjäniemestä tulee ensimmäinen naispuolinen tasa-arvo valtuutettu.
1992 Pääjohtaja Sirkka Hämäläisestä tulee Suomen Pankin ensimmäinen naispuolinen johtaja.
Aino Sallisesta tulee Jyväskylän yliopiston rehtorina Suomen ensimmäinen yliopiston johtaja.
1994 Riitta Uosukaisesta tulee ensimmäinen naispuolinen eduskunnan puhemies.
2000 Tarja Halosesta tulee Suomen ensimmäinen naispuolinen presidentti.
2003 Anneli Jäätteenmäestä tulee Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.
2010 Irja Askolasta tulee Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa.
2019 Everstiluutnantti Inka Niskasesta Suomen ilmavoimien ensimmäinen naispuolinen hävittäjälentolaivueen komentaja.
Niskanen on myös kautta aikojen korkea-arvoisin naisupseeri Suomen puolustusvoimissa.
Niskanen ylennettiin everstiluutnantiksi kesäkuussa.
Finnish women
1906 get the right to vote and to stand for election.
1917 can vote and be elected also at local elections.
1919 are allowed to start an enterprise without the permission of their husbands.
1922 can sign a contract of employment without the permission of their husbands.
1930 are recognized a having legal status, even if married.
1963 get the same pay as men do in the same civil service posts.
1994 get the first woman as Speaker of Parliament.
1995 are not to be subjected to rape or violence, even in marriage.
2000 get the first woman President of the republic of Finland.
2003 get the first woman Prime Minister.
