Heinäkuu: Ihmiskauppa tyttöjen ja naisten kohtalo
Viikko 1
- Ihmiskaupan muodot Suomessa
- Työvoiman hyväksikäyttö: Suomessa eniten esiintyvä ihmiskaupan muoto. Uhri (yleensä ulkomaalainen) työskentelee jollakin tapaa puutteellisissa olosuhteissa. Esiintyvyyttä on eniten aloilla, joilla työskentelee myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, esimerkiksi ravintola-alalla ja kotitaloustöissä.
- Työstä ei makseta asianmukaista korvausta, esimerkiksi parin euron tuntipalkka
- Työskentelyyn ei ole tarjolla tarvittavia välineitä tai suojavarusteita
- Työpäivät ovat liian pitkiä, vapaita tai lomia ei ole.
- Seksuaalinen hyväksikäyttö: Useimmiten naispuolinen uhri, saadaan jollakin tavoin myymään jonkinlaisia seksipalveluja.
- Pakkoavioliitot: Avioliitto tai sitä vastaava tilanne, jossa toinen osapuolista ei pysty vaikuttamaan suhteessa tasapuolisesti.
- 20-vuotias Etelä-Euroopasta kotoisin oleva nuori nainen tuli työskentelemään suomalaiseen perheeseen. Olivat sopineet kirjallisesti hänen työskentelevän tietyn tuntimäärän viikossa, sopimukseen kuului ylläpito (ruoka ja asuminen) ja rahallinen korvaus. Korvauksen määrä oli pieni 300-400e/kk. Minkäänlaisista ylityökorvauksista ei ollut sovittu. Tuntimäärät kuitenkin nousivat koko ajan, koska hänelle annettiin enemmän työtehtäviä, jotka tulisi hoitaa, mutta palkka pysyi samana. Rahallisen korvauksen maksamisen kanssa oli myös ongelmia, rahan perään joutui kyselemään monta kertaa ennekuin se maksettiin. Sopimuksessa luvattu asuminenkin paljastui paljon huonommaksi ja ruokaakaan ei aina ollut saatavilla, vaikka näin oli sovittu. Sopimuksessa oli muitakin etuja esimerkiksi mahdollisuus käyttää nettiä, paikallinen sim-kortti ja avustus joukkoliikenteen kausikorttiin. Netti oli käytettävissä, silloin kun se toimi, prepaid liittymän ensimmäinen maksu maksettiin ja matkakorttia ei ikinä hankittu. Yllätyksenä tuli myös perheen todellinen asuinpaikka, useamman kilometrin päässä lähimmästä julkisen liikenteen pysäkistä.
Kyseinen tilanne on tiivistelmä tositapahtumista. Tapauksessa on syytä epäillä, että suomalainen työnantaja syyllistyi ihmiskauppaan, kun työstä ei maksettu asianmukaista korvausta. Viranomaisten silmissä tapaus ei näy huomiota herättävänä, koska asunto- ja ruokaedulle on annettu todellisuutta suurempi arvo, listattuna oli myös muita etuja, jotka eivät ikinä toteutuneet tai toteutuivat heikosti. 20-vuotias, joka ei puhu suomea ja englantikin heikohkoa oli täysin työnantajan varassa. Hän yritti useamman kerran saada työnantajaltaan niitä asioita, joista he olivat kirjallisesti sopineet – tuloksetta. Lopulta tytön vanhemmat maksoivat hänelle paluulipun kotimaahan, koska eivät nähneet muuta vaihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi. Valitettavasti tämän jälkeen, kyseinen työnantaja hankki itselleen uuden ulkomaisen työntekijän vielä huonommilla ehdoilla, vähemmän palkkaa ja enemmän töitä.
Uhriksi valikoituu helposti henkilö, joka ei ole jostain syystä perillä Suomen työlainsäädännöstä.
[Viitattu 2019-03-20] Saatavissa: http://www.ihmiskauppa.fi/ihmiskauppa/ihmiskauppa_suomessahttps://zonta.fi/zonta-says-no/zsno-ihmiskauppa-on-nykyajan-orjuutta/
https://zonta.fi/ihmiskauppaa-koskeva-julkilausuma/
(Some postaus, oletko sinäkin ihmiskauppias, teknisten ongelmien vuoksi ei ole sisällytetty tähän materiaaliin.)
- Ihmiskauppaa kohdataan myös Suomessa. Resurssiongelmat varjostavat ihmiskaupan tunnistamista ja tutkimista. Tunnistatko sinä ihmiskaupan uhrin?
Viikko 2
- Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja auttamisjärjestelmä
Vuonna 2018 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin uusia asiakkaita ennätyspaljon, määrä on kolminkertaistunut vuoteen 2015 nähden. Taustalla vaikuttavia syitä ovat vuonna 2015 alkanut laajamittainen maahanmuutto. Uusista asiakkaista 45%, oli jo joutunut ihmiskaupan uhriksi lähtömaassaan, maat olivat pitkälti Itä- ja Pohjois-Afrikan tai Aasian konfliktialuilla. Tämä ei pelkästään selitä asiakkuuksien määrän nousua, yksi isoimmista syistä on tietoisuuden lisääntyminen ihmiskaupan suhteen!
Valitettavasti usein ihmiskaupan uhrit jäävät tunnistamatta, jotta uhreja voidaan auttaa, heidät tulee ensin tunnistaa.
https://migri.fi/ihmiskaupan-uhrien-auttamisjarjestelma
https://zonta.fi/zonta-says-no-kampanja-2017/
http://www.ihmiskauppa.fi/tietoa_auttajille/ihmiskaupan_uhrin_tunnistaminen
Viikko 3
Lapsiavioliitot
Lapsiavioliitoilla tarkoitetaan avioliittoa, jossa toinen osapuoli on alle 18 vuotias. Suurin osa lapsiavioliitoista solmitaan kehitysmaissa. Monet maat ovat sitoutuneet lapsiavioliittojen lopettamiseksi, mutta siitä huolimatta päivittäin naitetaan yli 39 000 tyttöä. Suurimpia syitä ovat köyhyys ja sukupuolen epätasa-arvo. Nuorena solmitusta avioliitosta on tytöille paljon harmia: on esteenä tyttöjen koulun käynnille, heikentää lapsen tai nuoren hyvinvointia ja terveyttä. Suomessa alle 18 vuotiaan naimisiin menoa on sallittua vain erikoisluvalla, viime vuosina suurin osa luvan saaneista on ollut 17 vuotiaita. Suomessa kasvaneita ja jopa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä saatetaan lähettää morsiamiksi suvun kotimaahan.
Vuonna 2000 yksi kolmesta 20-24 vuotiaasta tytöstä oli mennyt naimisiin alaikäisenä, vuonna 2018 saman ikäisistä tytöistä naimisiin alaikäisenä oli mennyt yksi viidestä. Lapsiavioliittojen estäminen ei ole ollut tarpeeksi nopeaa ja nyt lapsiavioliittojen määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Lapsiavioliittojen vastainen työ vaatii toimia monilta. Avioliiton ikäraja pitäisi nostaa kaikkialle 18 vuoteen. Laista saa kuitenkin vain puitteet avioliittoa vastaa, mutta pitäisi pysytä vaikuttamaan myös käytäntöihin, joita ihmiset pitävät hyväksyttävinä. Hallituksen ja muiden asian eteen työskentelevien tahojen tulisi varmistaa tyttöjen pääse koulutukseen. Varmistamalla, että tytöt voivat pysyä koulussa heillä on useampia vaihtoehtoja. Näin pystytään jo välttämään joitakin lapsiavioliittoja. Yhdessä näillä kaikilla toimenpiteillä saadaan aikaseksi terveempiä perheitä, tasa-arvoa sukupuolten välillä ja elinvoimaan talouksiin. Yhteiskunnilla ei ole varaa kaikkiin menetettyihin mahdollisuuksiin, tuhlattuihin lahjakkuuksiin tai henkilökohtaisella tasolla tapahtuviin hyväksikäyttöihin, joita lapsiavioliitot aiheuttavat.
Suomessa ollaan luopumassa avioliiton poikkeusluvista, joita on voitu myöntää alle 18 vuotiaalle. Usein mies on huomattavasti vanhempi, perusteluina esitetään uskonnollisia ja kulttuurillisia syitä. Tarkoituksena suojella lapsia avioliittoon pakottamiselta. Uskonnolliset ja kulttuurilliset syyt eivät voi olla este lasten suojelemiselle. Suomessa selvityksen alla on myös se, että voisiko avioliittoon pakotettujen avioliiton purkamisen toteuttaa nopeammin kuin tällä hetkellä sen mennessä normaalin avioero menettelytavan mukaan.
https://www.unfpa.org/child-marriage <– Linkissä kartta jota voi hyödyntää. Child marriage:
Percentage of women aged 20-24 who were married before age 18 or 15.
[Viitattu 2019-03-12] Saatavissa: https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/suojelu/lapsiavioliitto/ [Viitattu 2019-03-14] Saatavissa: http://www.vaestoliitto.fi/kansainvalisyys/tietoa-seksuaalioikeuksista/lapsiavioliitto/
- Zontat vastustavat lapsiavioliittoja.
https://zonta.fi/wp-content/uploads/2018/09/ZsNO-Lapsiavioliitot-uusin.pdf
https://zonta.fi/ending-child-marriage/
- Ihmiskauppa kohdistuu lapsiin myös Suomessa.
