Tuottaja-muusikko Sampsa Astala antoi oman panoksensa ZAU-kampanjabiisiin

Zonta-järjestö sai ZAU-kampanjaansa varten räätälöidyn Voima-tunnuskappaleen Suomessa hyvin menestyneeltä räppäriltä Tuomas Kauhaselta sekä tämän taustajoukoilta. So Music Finland Oy:n studiolla Helsingin Konalassa kappaleen soundi sai Sampsa Astalan masteroinnissa eli jälkikäsittelyssä lopullisen muotonsa.

Sampsa Astala on tullut parhaiten tunnetuksi rumpali Kitana voitettuaan vuonna 2006 Euroviisut hirviöyhtye Lordin riveissä. Tätä nykyä soolouraa tekevä ja suomenkieliseen oman musiikin tekemiseen siirtynyt 44-vuotias Astala pohtii, kuinka hänen mielestään tyttöjä voitaisiin paremmin kannustaa matemaattisille aloille.

Sampsa Astala Voima-räpin kimpussa So Music Finland Oy:n studiolla. (Kuva Janne Schadewitz)

– Suoraa vastausta minulla ei tietysti ole, mutta kun kuulin ZAU-kampanjan teemasta ensimmäistä kertaa, tuli ajatus että onko todella näin, että kampanjan tarkoittamilla aloilla on enemmän miehiä? Kun omaa lukioaikaani muistelen, niin kyllä meillä pitkän matikan sekä fysiikan puolella tyttöjäkin oli.

– Ehkä tässä onkin isompi muutos, joka on ollut jo pidempään käynnissä. Mielestäni paras kannustin tytöille olisi se, että tarjotaan samat mahdollisuudet kuin pojille. Silloin varmana kiinnostustakin löytyy. Voisiko siinä olla ratkaisu? Sellainen painostus ainakaan ei edesauta asiaa, jos tytöille puhutaan elämän valintojen kynnyksellä, että kyllä sinun täytyy lähihoitajakouluun mennä – näin hieman kärjistääkseni.

”On sanottu, että musiikissa ja matematiikassa on paljon samaa.”  

Musiikkibisneksen sekatyöläisenä Astala tietää, että myös yrittäjä-tuottaja-muusikkona matematiikan perusteet tulee hallita, joskaan hän ei silti käytännön työssä matematiikkaa huomaa käyttävänsä.

– Musiikissahan kaikki nuottiarvot esimerkiksi menevät matemaattisten kaavojen mukaan, mutta en minä näitä asioita tietenkään luomisprosessin aikana mieti. Mutta on sanottu, että musiikissa ja matematiikassa on paljon samaa. Yrittäjänä luonnollisestikin tarvitsen matematiikkaa laskutuksessa ja ALV:ien laskemisessa, mutta itse musiikin tekemisessä ei neliöjuuria tai derivointia tarvita. Kun vain hallitsee matematiikan perusteet, pärjää mainiosti musiikissa.

Vastikään musiikin manageroinnin erikoistumiskoulutuksen suorittanut Sampsa näkee Suomen artistikentällä tapahtuneen huomattavia muutoksia viimeisten 15–20 vuoden aikana. Naisartistit tuntuvat jossakin määrin jopa hallitsevan soittolistoja, ja keikoilla riittää väkeä tungokseksi saakka.

– Mutta myös tuottajapuolelle on koko ajan tulossa lisää naisia. Chisu taisi olla ensimmäisiä mainstream-artisteja, joka tuotti itse itseään. Paula Vesala on tekemässä nyt sitä samaa. Ehkäpä naiset ovat tajunneet, että he osaavat tehdä asioita itsekin ja ilman miehiä.

 ”Saattaa olla, että naiset ovat parempia organisoimaan ja myymään artistia vaikkapa radioasemille.”  

So Music Finland Oy:n studiotilat sijaitsevat Helsingin Konalassa. (Kuva Janne Schadewitz)

– Studioteknologian puolesta taas on voinut olla luontevaa, että ala on kiinnostanut miehiä enemmän ja naisia taas itse taiteen tekeminen. Levy-yhtiöissä johtajat ja tuotantopäälliköt tuppaavat olemaan miehiä, mutta promootiopuolella taas valtaosa on naisia.

– Saattaa olla, että naiset ovat parempia organisoimaan artistin asioita ja myymään tätä vaikkapa radioasemille. Vaikka ei se nyt ihan sataprosenttisesti tietysti näin ole, poikkeuksia kyllä löytyy tältäkin alalta, ja varmaan tämä tulee kokonaisuutena muuttumaan. Voihan toki myös olla, että naiset ovat tarpeeksi fiksuja eivätkä lähde musabisnekseen kun tietävät, ettei siellä niin suuria rahoja pyöri, Astala naurahtaa.

Paljon keikoilla yleisön edessä viihtyvän Sampsa Astalan aika kuluu usein myös muiden biisejä tuottaessa ja äänittäessä omistamansa So Music Finland Oy:n studiolla. Sampsan rooli ZAU-kampanjabiisin tekemisessä oli valmiiksi miksatun äänitteen jälkikäsittely, jonka hän kertoo tehneensä mielellään samalla tukien Zonta-järjestön kampanjaa yhtiönsä kautta.

Sampsa Astala esiintymässä pitkäaikaisten soittokavereidensa Niko Hurmeen (basso) ja Leena Peisan (koskettimet) kanssa kesällä 2016. (Kuva Janne Schadewitz)

Sampsan mielestä muutos lähtee siitä, että ihmiset – tässä tapauksessa tytöt – ajattelisivat, miksi he haluavat isoina tulla ja mikä on heidän intohimonsa? Artistilla on myös painava viesti tulevaisuuttaan miettiville nuorille:

– Tuntuu siltä, että välillä tämän päivän nuorilla on ajatus, että haluan isona julkkikseksi. Eihän se ole mikään ammatti. Joku voi olla hyvä tubettamaan ja tulla siksi kuuluisaksi. Mutta kun on tarpeeksi hyvä, niin tubettaja saa sponsoreita ja sitä kautta rahaa eli toimeentulon. Tubetus muuttuu silloin ammatiksi ja työksi.

– Julkkis pelkkänä julkkiksena ei ole mikään ammatti. Kannattaa oikeasti ajatella, missä olet hyvä ja mistä voit saada elantosi. Paras tilanne tulee tietysti siitä, jos voit saada intohimostasi ja harrastuksestasi ammatin. Kaikki eivät siihen pysty, mutta kaikilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet sitä yrittää tavoitella.

”Nyt kun mä meen tonne Idolsiin laulamaan, niin kaikki on siinä. Ei todellakaan ole.”  

– Lähde määrätietoisesti rakentamaan omaa elämääsi siihen suuntaan, mikä on sinun oma juttusi. Välttämättä jokainen tekemäsi asia ei johda suoraan siihen, mutta vaikka opiskelet jotain täysin eri alaa kuin intohimosi, voit saada myös sitä kautta hyödyllistä tietoa lopulliseen ammattiisi.

– Yritä miettiä uraasi pitkänä aikajanana eikä niin, että nyt kun mä meen laulamaan tonne Idolsiin, niin kaikki on siinä. Ei todellakaan ole. Esimerkiksi laulukilpailu on vain yksi pieni osa ja hetki elämää, eikä siellä vielä mikään ratkea tai ala eikä varsinkaan pääty. Osaavalle ihmiselle löytyy aina töitä, olipa hän mitä merkkiä hyvänsä!

Teksti: Janne Schadewitz

Voima-räpin studioversio löytyy täältä

Sampsan omat Facebook-sivut löytyvät täältä