Tyttöjen koulutus- ja uravalinnat

Luin jonkin aikaa sitten Helsingin Sanomista yleisöosaston kirjoituksen, jossa kaksi teknologia-alalla johtavassa asemassa olevaa miestä kehotti kaikkia isiä rohkaisemaan tyttäriään teknologia-aloille. Isät ja äidit ovatkin erityisasemassa, kun nuori miettii tulevaisuuttaan ja valitsee opiskelusuuntautumistaan.
Tutkimuksen mukaan isällä on vahvempi vaikutus tyttären kiinnostumisesta tekniikkaan kuin äidillä. Silti vain 40% prosenttia on sitä mieltä, että isä puhuu tekniikasta tai kannustaa alalle (johtaja Mikko Pulkkinen, Microsoft).  Korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät todennäköisemmin yliopisto-opintoihin kuin muut ja usein omien vanhempien valinnat vaikuttavat myös siihen mille alalle nuori hakeutuu. Mutta aivan näin yksinkertaista alan valinta ei kuitenkaan ole.
Miesten ja naisten palkkaero on Suomessa edelleen merkittävä. Se, että naisille maksetaan samasta työstä pienempää palkkaa on väärin, mutta merkittävä ero miesten ja naisten tulotasoon on rakenteellinen. Naiset ja tytöt valitsevat aloja, joilla palkkaus on perinteisesti pienempi kuin miesten suosimilla aloilla. Koulussa erinomaisesti menestyvä tyttö valitsee yhäkin todennäköisemmin viestinnän, taiteen lääketieteellisen tai oikeustieteellisen kuin tekniikan tai matemaattis-luonnontieteellisen. Näin tapahtuu erityisesti maissa, joissa on todellinen vapaus valita, siis myös Suomessa. Kuitenkin näiden nuorten naisten kykyjä tarvittaisiin myös tekniikan puolella. Noin 25 000 henkilöä aloittaa Suomessa vuosittain korkeakouluopinnot, alle 7000 aloittaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen. Määrä on laskenut jonkin verran viime vuosina. 2017 vuonna yliopisto-opinnot aloittaneista naisia oli 56,5 prosenttia ja yliopistotutkinnon suorittaneistakin 58,1 prosenttia. Kaikista yliopistojen opiskelijoista 53,4 prosenttia oli naisia.
Jos tarkastellaan opiskelijoiden sukupuolijakoa eri koulutusaloilla, on erot selvät. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisissa yliopistoissa opiskeli vuonna 2017 yhteensä 153 300 opiskelijaa. Heistä 78 300 opiskeli alempaa korkeakoulututkintoa ja 56 200 ylempää korkeakoulututkintoa. Jatkotutkinto-opiskelijoita oli 18 600, joista lisensiaattikoulutuksessa reilu 900 ja tohtorikoulutuksessa noin 17 700 opiskelijaa.  Tekniikan alalla naisten osuus on vain noin neljännes miesten määrästä, tietojenkäsittelyssä ero on tätäkin suurempi. luonnontieteissä määrät näyttäisivät olevan tasan, mutta niistä fysiikka ja matematiikka ovat miesvaltaisia kun taas kemia ja biologia ovat naisvaltaisia.

 

Miksi on tärkeää, että myös naiset valitsevat oppiaineita teknologian alalta? Syitä on monia: ensimmäinen on se, että saamme myös tyttöjen ja naisten kyvyt tulevaisuuden rakentamiseen. Toinen on  tasa-arvo, kun naisille avautuu mahdollisuus työskennellä paremmin palkatuissa tehtävissä,  voidaan todellinen palkkatasa-arvo saada aikaan. Lisäksi naiset pääsevät vaikuttamaan tulevaisuuden teknisiin ratkaisuihin ja sitäkin kautta meidän kaikkien tulevaisuuteen. Syitä on varmasti muitakin, mutta miksi antaisimme miesten yksin ratkoa tulevaisuuden suuntaa?
ZAU on Zonta-järjestön ja LUMA-keskus Suomen yhteistyöhanke, jolla halutaan tukea tyttöjen tiedekasvatusta kerhotoiminnan avulla ja rohkaista heitä uskomaan omiin kykyihinsä.  Kerhoissa pyritään herättämään 10–12-vuotiaiden tyttöjen kiinnostusta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja teknologiaan tyttöjen tärkeiksi kokemien aiheiden ja akateemiseen tutkimukseen perustuvien uusien opetusmenetelmien avulla. Näissä ilmiöpohjaisen oppimisen teemoina voivat olla esim. hyvinvointi ja terveys, molekyyligastronomia,  ilmastomuutos, peliohjelmointi, avaruus ja tähdet, energiateollisuus jne.
Maailmallakin on havahduttu asiaan ja mm. OECD:n atomienergiayhteisö on tahollaan käynnistänyt  mentorointi- ja tiedekoulukampanjan, jossa lukioikäisiä tyttöjä kannustetaan valitsemaan tekniikan ja luonnontieteen opintoja. Ensimmäinen ’tiedekoulu’ järjestettiin 2017 Japanissa , toinen niin ikään Japanissa ja kolmas Espanjassa. Koulut ovat olleet hyvin suosittuja, mutta ne ovat vasta alkua.

http://www.oecd-nea.org/general/events/mentoring-workshop/2018.html

Suomalainen Soile Kukkonen ja virolainen Margit Vallikivi ovat saaneet kahtena vuonna Amelia Earhart-tutkimusapurahan . Apurahan suuruus on 10 000 dollaria ja se voidaan käyttää sellaisissa yliopistoissa tai korkeakouluissa, jotka tarjoavat akkreditoituja jatko-opiskelijoille tarkoitettuja kursseja ja loppututkintoja. Zonta Internationalin Amelia Earhart tutkija-apurahajärjestelmä perustettiin 1938 kuuluisan lentäjän ja Zonta-kerhon jäsenen Amelia Earhartin kunniaksi.
On tärkeää, että me kaikki zontat tuemme tätä merkittävää Zau-hanketta ja että kannustamme myös omassa perhe- tai tuttavapiirissämme tyttöjä tekemään rohkeita valintoja!

Kaisa Koskinen
Zonta Club of Helsinki IV