Seinäjoen turvakodin seitsemän perhehuonetta ovat olleet ahkerassa käytössä ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana, mutta kaikille tarvitseville on tilaa löytynyt.

Asukkaita on huhtikuusta lähtien ollut noin 200 ja enimmillään käytössä on ollut kuusi huonetta. Tilojen täyttyessä apua hakevat voidaan lähettää muihin turvakoteihin esimerkiksi Vaasaan.
– Kynnys tulla turvakotiin on edelleen turhan korkealla. Moni miettii, onko oman perheen tilanne riittävän paha, että voi hakea apua eikä vie paikkaa enemmän apua tarvitsevalta. Sitä ei tarvitse miettiä, korostaa sosiaalityöntekijä Hanna Annola.

Toiminnanjohtaja Sari Tumelius ja sosiaalityöntekijä Hanna Annola toivat Seinäjoen Zontakerholle terveisiä turvakodista.

Palvelu on käyttäjille ilmaista ja se on tarkoitettu kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Yleisin asumisaika turvakodissa on ollut 2-3 viikkoa, mutta pidempiäkin aikoja on esimerkiksi silloin, kun on lähdetty etsimään asuntoa turvaa hakeneille. On myös huomattu, että enenevässä määrin sama perhe palaa.
– Suurin osa apua hakeneista on ollut naisia. Ikäjakauma on ollut seitsemästä viikosta 75 vuoteen, Annola kertoo.

Yhteisöhoidollisessa turvakodissa päivät aloitetaan aamupalaverilla, jossa käydään läpi päivän ohjelmaa. Sovitaan, mitä tehdään ruuaksi ja kuka osallistuu mihinkin töihin, jos vointi on sellainen, että pysyy.

Henkilökunnalla monipuolinen ammattitaito

Turvakodissa on mahdollista saada kriisiapua henkilökunnalta, johon kuuluu mm. sairaanhoitaja, sosionomi ja perhetyöntekijä. Myös asukkaat ovat osoittautuneet hyväksi vertaistueksi toisilleen. Tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi lastensuojelun kanssa. Lisäoppia väkivaltatyöstä on henkilökunnalle haettu mm. lapsityön koulutuksessa.

Turvakodissa huhtikuussa aloittanut henkilökunta.

Toiminnanjohtaja Sari Tumelius kertoi Seinäjoen Zonta-kerhon kokouksessa, että THL teki joulukuussa Seinäjoen turvakodin kanssa viiden vuoden sopimuksen, jolla rahoitus on varmistettu.
– Toimintasuunnitelmassa mainitaan vapaaehtoistyön kehittäminen, jolle lähdetään kehittämään muotoja ja valmiuksia mm. koulutuksella, Tumelius totesi.

Zonta-kerho on tukenut turvakodin toimintaa tähän mennessä rahalahjoituksin, mutta halukkuutta on myös käytännön työhön, jota lähdetään valmistelemaan.
– Vapaaehtoistyö voisi olla esimerkiksi asiointiapua kaupungilla, lastenhoitoa, käden taitojen ryhmien ohjaamista tai eläinten hoitamista turvakodin aikana.

Teksti ja kuvat: Auli Laitila