Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii suostumuksen puutteen lisäämistä rikoslakiin seksuaalirikosten oleelliseksi tunnusmerkiksi. ”Lainsäädännön määritelmä lähettää signaalin siitä, mikä on oikein ja mikä väärin”, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Suurta osaa raiskauksista ei koskaan ilmoiteta tai panna tuomiolle. On aika vaihtaa fokusta: jos suostumusta ei ole annettu, kyseessä on väkivallan teko ja vastuu siirtyy tekijälle.”
6.3.2018
Suomen rikoslaissa seksuaalirikokset määritellään käytetyn väkivallan tai sen uhan perusteella tai uhrin puolustuskyvyttömyyden kautta, mikä loukkaa ihmisen itsemääräämisoikeutta eikä vastaa nykyistä käsitystä raiskauksesta; Sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin että Kansainvälinen rikostuomioistuin määrittelevät raiskauksen suostumuksen puutteen kautta.
Ruotsissa hallitus ehdottaa lakia, jonka mukaan seksi on kiellettyä ilman osapuolten nimenomaista suostumusta. Ruotsin hallituksen mukaan suostumuksen merkityksestä keskusteleminen voi ehkäistä raiskauksia, ja muutoksella olisi joissain tapauksissa konkreettinen vaikutus ilmoituksiin tai tuomioihin. ”Yhdysvalloissa sekä Iso-Britanniassa raiskaus on määritelty suostumuksen puutteen kautta jo pitkään. Vaatimus suostumuksen puutteesta on peräisin jo 1970-luvun naisliikkeestä Yhdysvalloista. Raiskauksen tunnusmerkistö on laajentunut vuosien saatossa sukupuoliroolien ja naiskuvan muuttuessa. Lainsäädännön tulee heijastaa nykyistä käsitystä”, korostaa Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja, rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on toistuvasti vaatinut suostumuksen puutteen kirjaamista seksuaalirikosten tunnusmerkistöön. Keskusliitto katsoi vuonna 2010 antamassaan lausunnossa, että luonnos Euroopan neuvoston yleissopimuksesta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi edellytti Suomelta rikoslain muuttamista. Suomen vuonna 2015 ratifioiman, Istanbulin sopimuksena tunnetun yleissopimuksen artikla 36 velvoittaa sopimusvaltiot kriminalisoimaan kaikki toiseen henkilöön tahallisesti ilman tämän suostumusta kohdistetut seksuaaliset teot.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on lisäksi mukana tukemassa Suostumus2018-kansalaisaloitekampanjaa, joka jatkaa #metoo-, #dammenbrister- ja #memyös -kampanjoiden vaatimusten edistämistä vaatimalla raiskauksen määrittelemistä suostumuksen puutteen kautta.
Eduskunnan naisverkoston aloitteesta tehty lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 1 §:n muuttamisesta eli suostumuksen puutteen lisääminen raiskauksen tunnusmerkistöön on eduskunnan täysistunnon käsittelyssä kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2018.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja
Eva Biaudet, puheenjohtaja, puh. 050 3140205
Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila@naisjarjestot.fi, puh. 040 530 5544
Anni Hyvärinen, järjestösihteeri, anni.hyvarinen@naisjarjestot.fi, puh. 050 388 8868
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
