Sarjakuva opastaa turvalliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa

Syksyllä 2020 valmistui sarjakuva Salaisuus. Se käsittelee alakouluikäisen lapsen houkuttelua sosiaalisessa mediassa seksuaalisiin tekoihin. Tämä grooming-toiminta on Suomen rikoslaissa rangaistava teko.

Salaisuus-tarinan ja siihen liittyvän tietopaketin avulla annetaan sekä lapsille että heidän huoltajilleen tietoa, miten digitaalisessa mediassa on turvallista toimia.

Sarjakuvan painettu versio jaettiin Lasten oikeuksien viikolla marraskuussa kaikille Oulun peruskoulujen neljäsluokkalaisille ja digitaalisia turvataitoja käsiteltiin oppitunneilla sekä vanhempainilloissa. Koteihin toimitettiin sarjakuvan lisäksi tiedote huoltajille.

Oulun Zonta-kerho I vastasi tarinasta, Kulttuurivoimalan Taiteesta työtä -hanke käsikirjoituksesta, kuvituksesta ja taitosta sekä Turvallinen Oulu -projekti turvataitojen ohjeista ja hankkeen vetämisestä.

Sarjakuva ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät osoitteesta https://www.ouka.fi/turvallinen-oulu-materiaalit kohdasta Sarjakuva-materiaalit

Salaisuus-sarjakuvan kansi

Sarjakuva luovutettiin 12.11.2020 Oulun kaupungille. Vasemmalta Varpu Hirvelä-Koski Oulun Zonta-kerho I:stä , Anna Kangaspuoskari Kulttuurivoimalan Taiteesta työtä -hankkeesta sekä perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori Oulun kaupungin edustajana ja Turvallinen Oulu -hankkeen projektikoordinaattori Hanna Poijula.

Valoa, ei väkivaltaa

Keskiviikkona 25. marraskuuta vietettiin YK:n kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallanvastaista päivää. Tuolloin Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjesti webinaarin, verkkoseminaarin, jonka aiheena oli naisiin kohdistuva vihapuhe. Aihetta käsittelivät Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra, Naisten linjan hankejohtaja Louna Hakkarainen ja Niina Ratilainen Plan Internationalista. Oulussa seminaaria seurattiin kaupunginkirjaston Laituri-tilassa ja kotikoneilta.

Vihapuhe verkossa kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin, joilla on vahvoja mielipiteitä tai jotka kuuluvat johonkin erityisryhmään. Vihapuhe voi olla esimerkiksi uhkailua, ulkonäköön liittyvää häpäisyä ja nolaamista. Sen tarkoituksena on vaientaa. Vihapuheella on vakavia haittavaikutuksia. Se aiheuttaa hämmennystä ja pelkoa, itsetunnon horjumista ja myös vetäytymistä niistä yhteyksistä, joissa on ollut vihapuheen kohteena. Vetäytyminen on harmillista, koska verkko kuuluu kaikille. Jokaisella pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet keskustella ja vaikuttaa sen kanavilla.

Verkkovihan ilmenemismuotojen tuominen julkisuuteen on tärkeää, koska muuten siihen ei voida puuttua. Sen kohteeksi joutunutta olisi kaikin keinoin aktiivisesti tuettava, koska vaikeneminen tukee vihapuhetta käyttävää. Kun joku rohkaistuu puuttumaan siihen, muutkin uskaltavat tulla mukaan. Lisäksi on muistettava, että vihapuheen takana on aina joku ihminen.

Verkkoseminaarin osallistujia Oulun kaupungin kirjastossa.

Hämmennyksestä toimintaan – Työpaja työelämän häirinnästä ja mitätöinnistä

Kaikille avoimet, valtakunnalliset Tasa-arvopäivät pidettiin lokakuussa 2019 Oulussa. Tilaisuuden järjestäjä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), hyväksyi kaksipäiväisen ohjelman yhdeksi osaksi Oulun Zonta-kerhojen ehdottaman työpajan. Sen tarkoituksena oli tehdä näkyväksi erityisesti työelämässä esiintyvä naisiin kohdistuva sanallinen häirintä, vähättely ja tytöttely. Tavoitteena oli luoda sanoituksia ja malleja, joiden avulla loukkaantumisen ja nolouden tunne ei enää mykistä, vaan uhri pystyy puolustautumaan toimivalla tavalla ja palauttamaan tilanteen asialliseksi. Zontat suunnittelivat työpajaa syksyn mittaan viidessä palaverissa. Työpajan vetäjäksi saatiin dosentti Seija Jalagin Oulun yliopistosta.

Uhrista toimijaksi -työpajan aluksi tutustuttiin Chimamanda Ngozi Adichien ajatuksiin kirjasta ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä” ja Berit Åsin analyysiin nitistämisen tekniikoista. Viimeksi mainittuja ovat näkymättömäksi tekeminen, pilkkaaminen, tietojen pimittäminen, kaksoisrangaistus sekä syyttäminen ja häpäiseminen.

Tuhdin ”alkupalan” jälkeen esiteltiin tehtävät, joissa kuvattiin erilaisia työ- ja arkielämän häirintätilanteita. Pienissä ryhmissä pohdittiin, millaisella käytöksellä häirinnän tai mitätöinnin saisi loppumaan ja häiritsijän ymmärtämään, miten loukkaavaa ja vahingollista tällainen käytös on. Etsittiin ratkaisua, miten tilanteen voi saada palautumaan normaaliksi ja asialliseksi. Sekä häirinnän kohteelle että sivustakatsojille suunniteltiin hyviä reagointitapoja. Esimiesten tuki samoin kuin sivustakatsojien havainnointi ja aktiivinen asioihin puuttuminen koettiin tärkeäksi.

Työpajan noin kolmellekymmenelle osallistujalle tilaisuus oli voimaannuttava kokemus. Pienessä ryhmässä oli mielenkiintoista kehitellä strategiaa, joka avaisi tilanteen ja auttaisi yli tapahtuneesta. Samalla tuli kuitenkin esiin se, miten yleistä naisiin kohdistuva häirintä, vähättely ja mitätöinti vieläkin ovat, vaikka pohjoismaista yhteiskuntaa pidetään tasa-arvoisena. Tiedostamista ja siitä seuraavia rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia tarvitaan naisten tasa-arvoisen kohtelun vahvistamiseksi.

Ennen Oulun Zonta-kerhojen ideoiman työpajan alkua zonta Britta Passoja (oikealla) keskustelee työpajan vetäjän dosentti Seija Jalaginin kanssa. (Kuva Irma Alanko)