Hannu Laitinen, käräjätuomari, osaston johtaja , Pohjois-Savon käräjäoikeus, Iisalmen kanslia
NAINEN VÄKIVALLAN UHRINA
Yli 40 vuotta kestäneellä tuomioistuin tuomarin urallani olen istunut lukuisia juttuja, joissa nainen on joutunut aviopuolisonsa, ex-puolisonsa tai miesystävänsä väkivallan kohteeksi. Toki nainen on voinut joutua myös toisen naisen pahoinpitelemäksi. Nämä tapaukset ovat yleensä nuorten naisten välienselvittelyjä ravintoloissa.
Muutamassa istumassa jutussa mustasukkainen puoliso tai ex-puoliso on jopa surmannut naisen, mutta näitä ei Ylä-Savossa usein tapahdu, urallani vain muutama. Toki muistan myös ainakin yhden tapauksen, jossa vaimo puukotti miehensä hengiltä.
Naiseen kohdistuvan väkivallan voi ryhmitellä seuraavalla tavalla
– suoranainen, fyysinen väkivalta, josta aiheutuu eriasteisia vammoja,
– vainoaminen, joka pahimmillaan voi kestää vuosia ja ilmetä monin tavoin aiheettomia oikeudenkäyntejä nostamalla,
– vapaudenriisto, jossa naista on voitu pitää päiväkausia ympäristöstä erotettuna,
– seksuaalinen väkivalta, joka ainakin oikeuteen tulevissa jutuissa kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin.
Vaikka jokainen tapaus on liikaa, erityisesti on mieltäni jääneet kaivelemaan tapaukset, joissa vainoaminen ja uhkailu on jatkunut pitkiä aikoja. Lähestymiskiellonhan on voinut hakea, mutta kaikkiin luonnehäiriöisiin se ei tehoa. Mielestäni yhteiskunnan tulisi voida tehdä jotain nykyistä voimakkaampaa tuollaisen menettelyn estämiseksi. Menettelyhän saattaa pilata kokonaan vainon kohteeksi joutuneen elämän. Nykyinen ihmisoikeuspolitiikka näyttää olevan pelkästään rikollisesti menettelevien etuna.
Eräs ongelma oikeudenkäynneissä on se, että nainen, joka on tehnyt pahoinpitelystä rikosilmoituksen, kieltäytyykin oikeudenkäynnissä kertomasta mitään. Kun kotona tapahtuneissa pahoinpitelyissä ei yleensä ole todistajia, voi tuomitsemisen edellyttämä näyttö jäädä riittämättömäksi. Syynä kieltäytymiseen voi olla sovinto, jonka pysyvyys on aina epäilyksen alainen tai pelko tulevasta pahoinpitelystä. Konkreettinen syy voi olla myös se, että miehelle mahdollisesti tuomittava sakko on pois perheen talousrahoista.
Naisiin kohdistuvissa pahoinpitelyissä erityisen raukkamaista on se, että kohde on fyysisesti heikompi. Olenkin joskus istunnossa sanonut pahoinpitelijälle, että etsiköön kaupungilta ison miehen ja menköön haastamaan tappelua sen kanssa.
Heikki Heikinmaa Kiuruveden yläkoulun rehtori
SOME KIUSAAMISELLA ON MONET PELOTTAVAT KASVOT
Mitä koti ja koulu voi tehdä somessa tapahtuvalle kiusaamiselle?
Some eli sosiaalinen media on osa jokapäiväistä elämäämme nykyään. Sen avulla pidetään yhteyttä ystäviin, kavereihin ja sukulaisiin. Samoin tapahtumien, julkisuuden henkilöiden ja maailman menon seuraaminen on helpottunut ja nopeutunut. Kaiken tämän helppouden ja nopean viestinnän keskellä on myös omat varjopuolensa.
Nykyisen tekniikan avulla myös epätoivotut viestit ja asiat leviävät hetkessä. Tämä mahdollistaa eri tyyppisen tahallisen tai tahattoman kiusaamisen verkossa.
Älypuhelin on yksi yleisimpiä laitteita, jolla ollaan yhteydessä sosiaaliseen mediaan jatkuvasti kellon ympäri. Koska laite on koko ajan käsillä on sillä helppo näpsiä kuvia, nauhoittaa videota tai äänittää tai kirjoittaa verkkoon materiaalia. WhatsAppissa materiaalin jakaminen tapahtuu hetkessä ja kiusalliset kommentit leviävät edelleen räjähdyksenomaisella nopeudella. Miten voisimme sitten ohjata Somen käyttöä oikeaan suuntaan? Ehkäpä ensin muutama hyvä ohje nuorille: Harkitse tarkkaan mitä julkaiset itsestäsi tai muista. Typerä kuva voi lietsoa jonkun tekemään siitä pikku lisäyksillä vielä typerämmän. Luvatta kuvan julkaiseminen toisesta ei ole sallittua. Muista, että kaikki mitä löytyy Somesta ei ole totta. Joillakin on tarkoitus saada aikaan keskustelua “trollata” tai aiheuttaa pahaa mieltä tarkoitushakuisesti. Eli älä lisää pahaa mieltä vaan kerro asiasta jollekin aikuiselle.
Tässä nykyisessäkin maailmassa opitaan asioita myös mallioppimisen kautta. Eli aikuisena täytyy muistaa, että olet esimerkkinä lapsillesi myös Somessa. Ei liene mitään kamalampaa kuin aikuisten omat keskustelufoorumit, joissa kielenkäyttö on alatyylistä ja ajatuksenjuoksu luolamiestasolla. Olisi syytä muistaa, että jokaisen viestin takana on oikea ihminen tunteineen ja ajatuksineen. Kohtelias kielenkäyttö vie yhtä vähän aikaa kuin asiaton jauhaminen.
Perusasioina kannattaa opettaa lapselle mikä on oikein ja mikä on väärin. Kotona on hyvä olla kiinnostunut siitä mitä lapsi touhuaa verkossa ollessaan. Voi esimerkiksi keskustella siitä mitä sovelluksia hän käyttää ja kenties jälkikasvu voi opettaa niistä jotakin sinullekin. Samalla voi neuvoa mitä tehdä jos kohtaa jotakin epäilyttävää tai omasta mielestään kiusanteoksi luettavaa. On syytä keskustella myös ilmiöstä nimeltä FoMO; fear of missing out. Eli pelosta, että jää paitsi jostakin jos ei roiku koko ajan ympäri vuorokauden seuraamassa ja kommentoimassa Someviestejä. Elämä tapahtuu vielä kuitenkin livenä ja on tärkeää muistaa nauttia siitä ilman ahdistusta.
Mitä sinä teet väkivallattoman maailman eteen?
Työskentelen päivittäin murrosikäisten parissa perusopetuksessa. Opetussuunnitelman arvoperustaan kuuluu sivistys. Sivistys ilmenee tavasta suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Kun saavutamme tämän arvoperustan edes osittain tulee maailmasta väkivallattomampi paikka.
Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen
TASA-ARVO EI SAA JÄÄDÄ VAIN PAPERILLE
Nuoret akateemisesti opiskelevat naiset suunnittelevat lasten hankkimista opintojen loppuvaiheessa. Työnhaussa on helpompi sanoa perheen olevan valmis. Miksi nuorten naisten pelko on aiheeton?
Raskaus, syntymä ja lapsen hoitaminen ovat elämän huippuhetkiä, jotka tuovat iloa myös työyhteisöön. Suomessa lainsäädäntö turvaa niin isän kuin äidinkin aktiivisen osallistumisen lapsen ensimmäisten vuosien taipaleeseen. Työura on pitkä polku, johon vanhemmuus eri vaiheineen kuuluu luonnollisena osana.
Mitä sinä teet väkivallattoman maailman eteen?
Suomen perustuslaki ohjaa meitä toimimaan siten, että jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Huomioin tämän vahvan periaatteen ollessani kansalainen, isä, aviomies ja viranhaltija.
Iisalmen Juhani Ahon koulun rehtori Juhani Määttä
POJAT OVAT POIKIA, TYTÖT TYTTÖJÄ
”No, pojat on poikia. Lyökäähän kättä päälle, niin asia on sovittu.” Kun kiusaamistapaus oli selvitetty, jatkettiin kouluhommia. Tytöt siivoilivat paikkoja ja pojat lisäsivät puita pesään, jotta päästiin varsinaisiin lukuhommiin. Koulupäivän jälkeen ehtisi vielä pöllimetsään ja tytöt navettatöihin.
Nykyään puutumme kiusaamiseen huomattavasti tarmokkaammin ja työtkin jakaantuvat kiinnostuksen ja taipumusten eikä sukupuolen mukaan. Keskimääräisissä palkoissa on kyllä vielä jonkin verran eroja…
Jako naisiin ja miehiin ole enää tieteellisesti relevantti. Sukupuoliominaisuutemme koostuvat osatekijöistä kuten muutkin ominaisuutemme: jotkin osatekijät meissä ovat ”maskuliinisia” ja jotkin ”feminiinisiä”, useimmat siltä väliltä. Näin myös sukupuolinen kokonaisuutemme on jotakin noiden kahden ääripään väliltä. Myös edellä mainitut piirrejaottelut ovat keinotekoisia ja tulkinnanvaraisia.
Joskus olen huomannut vaivautuvani, jos en saa lokeroitua ihmistä mies- tai naispuoliseksi. Tarve lokeroida ihmisiä aiheuttaa helposti pahaa mieltä ja vaivaa niille, jotka eivät osaa, voi tai halua lokeroida itseään mieheksi tai naiseksi. Jaottelu ei myöskään kohtele heitä tasa-arvoisesti eikä arvostavasti. Tältä kannalta tarkasteltuna valinta ”jokin muu” on aivan asiallinen.
Itse haluan käsittää sukupuolineutraalin kasvatuksen sellaiseksi, ettei ole väliä sillä, onko henkilö mies- ja vai naispuolinen, jotakin siltä väliltä tai jotakin muuta. Tärkeintä on kohdata ja kohdella ihmistä hänenä itsenään, kaikkine ominaisuuksineen ja mahdollisuuksineen. Nimikkeenä voi olla mies tai nainen, aina kyseessä on kuitenkin ihminen.
Toimitusjohtaja Genelec Siamäk Naghian
KOULUTUS EI OLE VAIN IHMISOIKEUS, SE ON AVAIN HYVINVOINTIIN, OIKEUDENMUKAISUUTEEN JA KESTÄVÄÄN TALOUSKASVUUN
Mitä tämä tarkoittaa maailmantaloudessa?
Koulutus on ihmiskunnan sivistyksen ja maailmantalouden kestävän kehityksen sekä hyvinvoinnin perusta. Viime vuosisatojen yhteiskunnallisen kehitys perustuu ihmiseen tietoisuuden lisääntymiseen. Ilman tätä tietoisuutta, itsestään, omasta elinympäristöstään ja luonnosta sekä tavoista hyödyntämään tietoa yhteiskunnan kehityksessä ihminen ei olisi pystynyt saavuttamaan nykysivilisaatiota ja hyvinvointiyhteiskuntaa mm. kivikauden ja keskiajan ylitse. Ihmisen persoonallisuuden kehitys sekä sen perusihmisoikeuksien -ja vapauksien kunnioittaminen, edellyttäisi tietoisuutta mm. omista oikeuksistaan ja muiden oikeuksien kunnioittamisesta. Näiden edistäminen taas vaati ennen kaikkia koulutusta. Viime vuosisatojen ihmiskunnan kehitys ja hyvinvoinnin sekä taloudellisen kukoistus pohjautuu olennaisesti koulutukseen ja tiedon hyödyntämiseen.
Kuinka suomalaiset voivat edistää globaalia lukutaitoa?
Tasavertaisen koulutusmahdollisuudet ovat suomalaisen yhteiskunnan upea saavutus. Syvimmillään ne pohjautuvat suomalaisen yhteiskunnan arvomaailmaan ja oikeudenmukaisuuden tajuun. Tämän ansioista suomalaisille ihmisille on ollut mahdollisuus kouluttautua laajasti. Näin ollen koulutustaso on maailman huippua ja mitä erityisesti naisten koulutus on vailla vertaansa. Suomalaiset voisivat viedä tätä esimerkkiä muulle maailmalle auttaakseen. Lisäksi hyvinvoivassa yhteiskunnassa asuvat ihmiset voisivat pienillä panoksillaan edistää globaalia lukutaitoa suuresti.
Mitä sinä teet väkivallattoman maailman eteen?
Yritän ymmärtää erilaisuutta ja pyrin hyväksymään sen voimavarana. Uskon samalla, että vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä ja jokainen ihminen, sukupuolesta tai muista erilaisuudesta huolimatta, on oikeutettu ja pystyy kantamaan vastuutta ja nauttimaan sen tuomasta vapaudesta. Pyrin edistämään tätä omalla esimerkilläni. Uskon samalla, että itsetietoisuus, empatia ja dialogia ovat väkivallattoman maailman perusedellytyksiä. Pyrin myös tukemaan ja kannustamaan muita näissä asioissa.
Kirjailija Jyri Paretskoi
MAAILMA MUUTTUU, KUN SITÄ MUUTETAAN
Maailman muuttaminen saattaa kuulostaa varsin mahtipontiselta, ehkä pelottavan suureltakin urakalta, mutta silloin unohdamme erään tärkeän asian: Me olemme jo tehneet niin. Suomi oli 1860-luvulle asti Euroopan köyhimpiä maita, mutta nyt, vuonna 2017, olemme maailman vakain, maailman vapain ja maailman turvallisin maa. Meillä on maailman riippumattomin oikeuslaitos, maailman paras hallinto ja maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
Lista siitä, missä kaikessa olemme maailman huipulla, on pitkä ja vaikuttava. Se tuo mukanaan myös paitsi oikeuden, myös velvollisuuden neuvoa muita. Kuinka se siis tehdään? Kuinka tullaan maailman parhaaksi?
Kansakuntamme menestyksen avaimia ovat, ovat olleet ja tulevat olemaan koulutus ja tasa-arvo. Näiden kahden asian tulisi myös olla tärkeimmät vientituotteemme ja kehitysapumme perusta niihin maihin, joissa apuamme kaivataan.
Maailman muuttaminen kannattaa aloittaa sieltä, missä on eniten korjattavaa. Maailmassa on noin 750 miljoonaa lukutaidotonta, heistä kaksi kolmasosaa naisia. Lukutaito on perustaito, joka on avain kaikkeen muuhun: oppimiseen, työllistymiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Naisten aseman parantaminen erityisesti kehitysmaissa on tärkeää. Asenteet ja yhteiskunnat muuttuvat hitaasti, mutta se ei saa olla este pyrkimyksille kohti parempaa, sillä jokainen pienikin edistysaskel on edistysaskel.
Minulta kysyttiin, mitä minä teen väkivallattoman maailman eteen. Käytän sanoja.
