Kerhomme on 25-vuotias – historian havinaa Sirkka-Liisa Kärjen kertomana

Zonta-kerho Helsinki IV: 25 vuotta aktiivista toimintaa

Hyvät zonta-sisaret, mukavaa juhlailtaa!

Zonta-kerho Helsinki IV 25 vuotta – historia kohtaa tulevaisuuden, joten samalla myös lyhyt katsaus ZI:n tavoitteisiin ja ohjelmiin kaudella 2018-2020

Zonta-kerhomme Helsinki IV on osa maailmanlaajuista palvelujärjestöä Zonta Internationalia (ZI), joka on perustettu Buffalossa Yhdysvalloissa vuonna 1919, joten vietämme 100-vuotisjuhlia vuonna 2019. Näin olemme osa yli 29 000 zontan joukkoa, kerhomme on yksi 1200:sta, (Z-clubs 205 ja Golden Z clubs 81), Suomi yksi 63-67 zonta-maasta ja piiri 20 yksi 32 :sta. Suomi liittyi Zonta Internationaliin vuonna 1934/1947 kahdeksantena maana. Suomi kuuluu Piiriin 20 yhdessä Viron kanssa. Piirissä 20 on 6-aluetta, 63 kerhoa, yksi e-club ja yli 1600 jäsentä. Piirissämme on ainoana Euroopassa yksi virtuaalisesti toimiva Zonta e-club, mutta meillä ei vielä ole opiskelijaklubeja (Z-clubs ja Golden Z-clubs, joiden lisääminen on tavoitteena alkaneella kaudella

Zonta-järjestöllä on yhteinen missio ja tavoitteet ja toimintaperiaatteet.

Zonta International (ZI) edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ehkäisee naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Me zontat annamme aikaamme, taitojamme ja taloudellista tukea paikallisten ja kansainvälisten palvelu- ja stipendiohjelmien toteuttamiseen sekä pyrimme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa vaikuttamaan tavoitteemme toteutumiseen mahdollisimman laajasti yhteiskunnassa.

“Zonta International envisions a world in which women’s rights are recognized as human rights and every woman is able to achieve her full potential. In such a world, women have access to all resources and are represented in decision making positions on an equal basis with men. In such a world, no woman lives in fear of violence.”

Meillä on yhteiset kantavat arvot ja tunnukset, jotka velvoittavat

Zonta International, sen piirit ja kerhot ovat uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia. Järjestön virallinen kieli on englanti.  Zonta tarkoittaa oikeudenmukainen ja luotettava. Yhteiset tunnuksemme ovat zonta- merkki: taustalla eettiset tavoitteet- rehellisyys, luotettavuus, avuliaisuus, myötäeläminen sekä tiedon, osaamisen ja turvallisuuden edistäminen, zonta-värit: mahonki ja kulta sekä zonta- tunnuskukka: keltainen ruusu. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa auttaa tavoitteiden saavuttamisessa

Zonta Internationalilla on neuvoa-antava asema vuodesta 1969 (General Consultative Status) YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOCissa (UN Economic and Social Council), kansainvälisessä työjärjestö ILOssa (International Labour Organization) sekä kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescossa. Järjestöllä on neuvoa-antava asema (General Consultative Status) kansalaisjärjestöjen foorumissa NGO, jotka toimivat New York, Geneve, Wien ja Pariisi sekä neuvottelevan jäsenen asema vuodesta 1983 Euroopan Neuvostossa (Council European).
Zonta International Piiri 20 toimii aktiivisesti jäsenenä Naisjärjestöjen Keskusliiton, Suomen UN Womenin, Suomen YK-liiton, Suomen 1325-verkoston sekä Vastuullinen lahjoittaminen ry:ssä.

Zonta-klubi Helsinki IV (Zonta Club of Helsinki IV) tuli virallisesti zonta-järjestöön mukaan vuonna 1993, jolloin klubi hyväksyttiin ZI:n jäseneksi 2.2.1993, Charter-juhla 26.3.1993 (53. klubi Suomessa). Vuonna 1992 oli pidetty valmistelevia kokouksia ja kummikerhona toimi Helsinki I. Siis tänä vuonna olemme toimineet 25-vuotta.

Historia kohtaa tulevaisuuden.

Vuosia 1992-2014 kuvaavan historiikkimme pohjalta tarkastelen lyhyesti klubimme historiaa muutamien teemojen kautta. Historiikin kokosimme yhdessä Sirkka-Liisa Kärki, Anja Kuosa ja Helena Miller. Meidän on tärkeä tuntea historiamme ja uudistua sen pohjalta. Viime kesän Convention määritteli ZI:n tavoitteet sekä stipendi- ja palveluohjelmat tulevalle kaudelle 2018-2020. Mielestäni ne linkittyvät mainiosti meidän toimintaamme ja on tärkeää yhdessä miettiä, mitä teemme yhdessä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten kohtaamme tulevaisuuden.

Järjestön kantava voima on jäsenistö.

Kerhossamme on ollut kaiken kaikkiaan jäseniä noin 100, vaihdellen kausittain 21-41 välillä viime vuosina 35-41. Irja Laamanen oli ollut jäsenenä alusta alkaen ja nykyisistä jäsenistä Tarja Kohila, Pirkko Laurila ja Anneli Roman vuodesta 1994. Muita jo 1990-luvulla liittyneitä nykyisiä jäseniä ovat Kaisa Koskinen, Liisa Pyhälä ja Eeva-Liisa Seppä.

Vuoteen 2014 saakka ohjeiden mukaan zontaksi tultiin kutsumenettelyllä jäsenten ehdotuksesta, johtavissa asemissa olevia naisia. Nykyisten ohjeiden mukaan jäsenyyttä voivat hakea zonta-toimintaan sitoutuvat sekä naiset että miehet. Aluksi naiset-tytöt olivat keskiössä, nyt yhdessä naiset – miehet, tytöt-pojat sekä he for she ajattelu.

Alkuvaiheessa jäsenet olivat työikäisiä naisia, ensimmäinen eläkeläisjäsen tuli kaudella 2002-2003. Nyt eläkkeellä olevia on noin 60%, viime aikoina olemme saaneet hyvin myös nuorempia jäseniä. Järjestön tulevaisuuden kannalta nuorten, aktiivisten jäsenten saaminen on yksi haasteistamme. Kokouksiin osallistumisprosentit olleet varsin alhaisia, 40-50%, ja alkuaikoina oli käytössä jopa ns. sakkoraha 30 markkaa. Nykyisellään ei olla niin ankaria, vaan on toki otettu huomioon, että elämäntilanteet vaihtelevat ja   zonta-toimintaa on mahdollista tehdä monin eri tavoin.

Jäsenemme ovat naisia yhteiskunnan eri aloilta, tämä on tavoitteena koko zonta-järjestössä. Kerhossamme yleisimmät alat ovat olleet kaupallinen ala, luonnontieteet, lääketieteet, opetus- ja kasvatusala, tekniikan ala jne, mutta ei juurikaan esim. taiteilijoita. Jäsenenä oleva zonta on esittänyt työtovereitaan ja ystäviään, joten meillä on aina ollut myös paljon samojen alojen edustajia, vaikka ainakin alkuvaiheessa zontien ammattiluokituksen ohjeiden mukaan saman alan edustajaa pyydetään vasta kun luokka on ns. vapaana. Tämä sääntö ei ole onneksi toteutunut HKI IV:ssä ja silti meillä on ollut monipuolinen ammattirakenne. Verkostot ovat olleet ja ovat rikkaus. Ne ovat tarjonneet monipuolisen näkymän suomalaiseen ja myös kansainväliseen työelämään.

Tiedottaminen ja yhteydenpito jäseniin tapahtui aluksi jäsenkirjeinä postitse jopa käsinkirjoitettuna, vasta kaudella 2000-2001 sähköposti otettiin viralliseksi tiedotuskanavavaksi (kokouskutsut, tiedotteet, jäsenkirjeet), klubin www-sivut 2006, ensimmäinen sähköpostikokous 2013 eli sähköinen viestintä varsin uutta.

Toiminta ja sen muutokset

Zonta-klubi Helsinki IV :n toimintaa eivät aluksi säännöt sitoneet, vaan aina vuoteen 2001 saakka toimittiin ns.  soveltaen Yhdistyslakia ja ZI:n sääntöjä. Hommat hoituivat ja hauskaa oli, vaikka oltiin jonkin sortin seurannassakin (Varpu F/Helvi S). Vuonna 2001 PRH sitten hyväksyi säännöt ja kerhon virallisesti Suomen yhdistysrekisteriin. Klubimme toiminnassa on kuitenkin aina otettu huomioon Zonta-järjestön yhteiset tavoitteet, vaikka varsinkin alkuvuosina jäsenistö kritisoi järjestölle ja rahastoihin meneviä suuria maksuja. Erityisesti kritiikin kohteena olivat päämajan ylläpitoon menevät maksut.

Kerhossamme ei aluksi ollut pysyviä toimikuntia, vaan pääosin hallitus hoiti asiat. Vasta vuosituhannen taitteessa tulivat virallisesti Vaali- ja valintatoimikunta, Koulutustoimikunta, Ohjelmatoimikunta ja Ympäristötoimikunta ja 2001 Palvelutoimikunta. Ohjelmatoimikunta ja Palvelutoimikunta yhdistyivät vuonna 2011 ja Advocacy-toimikunta perustettiin vasta 2014.

Kuukausikokouksia pidettiin eri paikoissa sekä jäsenten kotona että työpaikoilla, jolloin tutustuttiin laajasti yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kuukausikokouksissa lähes aina jokin teema. Kokousteemoissa vahvoina esiintyneet palvelujärjestön rooli ja varainkeruu, tyttöjen ja naisten hyvinvointiin, terveyteen liittyvät asia sekä uhanalaisissa oloissa elävien naisten ja tyttöjen elämä ja heidän auttamisensa. Myös naisten asema työelämässä, naiset johtajina, työssäjaksaminen, ajankäyttö jopa kestävä kehitys olivat käsiteltävinä.

Yhteistyötä ja yhteisiä tapahtumia muiden kerhojen kanssa on ollut paljon. Suurin yhteistyöponnistus oli Piirikokous 2008 Helsingissä.  Osallistuminen piirin ja kv-toimintaan on ollut varsin aktiivista: Tarja Kohila, Tuija Kirveskari -Tähtinen, Anna Lauttamus-Kauppila, Irja Laamanen, Anja Kuosa, Helena Miller ja Helena Ranta. Lähes kaikissa piirikokouksissa meillä on ollut edustaja/edustajia, Conventioneissakin lisääntyvässä määrin, myös Eurooppa-kokouksiin on osallistuttu varsin aktiivisesti.  Juhlittukin on sekä vuosipäiviä että muutoinkin.

Toiminnan raportoinnin muodot ja yksityiskohtainen sisältö on vaihdellut vuosien varrella. Kaudella 2006–2007 uutuutena raportointiin tuli ns. kvartaaliraportointi, jonka mukaan Zonta Internationalille toimitettiin erittäin yksityiskohtaiset raportit klubin toiminnasta neljä kertaa vuodessa, syyskuussa, joulukuussa, maaliskuussa ja kesäkuussa. Kvartaaliraportointi osoittautui ongelmalliseksi ja sai jopa farssinomaisia piirteitä, koska ohjeet muuttuivat jatkuvasti ja raportointilomakkeet oli suunniteltu amerikkalaisen hyväntekeväisyystoiminnan ja yritysmaailman mallien mukaan. Raportointia tehtiin mm. jäsenten eri aktiviteetteihin (advocacy, service projects, leadership training, fellowship, fundraising, media coverage) käyttämistä tunneista. Lisäksi tuli raportoida tarkkaan, kuinka moneen henkilöön eri toimilla oli vaikutettu, millaisia tuotteita myytiin, paljonko rahaa saatiin ja mihin se käytettiin. Kvartaaliraportointi kuihtui varsin pian omaan mahdottomuuteensa.

Varainhankinnan haasteellisuus

Rahan hankkiminen palvelutoimintaan on jokaisen zontan velvollisuus. Aluksi pidettiin maksullisia koulutustilaisuuksia, järjestettiin arpajaisia ja myytiin teatterilippuja. Kokouksissa perittiin kahvirahaa. Sittemmin järjestettiin hyväntekeväisyyskonsertteja, jazzkonsertteja sekä myytiin teatteri- ja oopperalippuja sekä erilaisia tuotteita kuten kortteja, kyniä, jumppatikkuja, ruusukkeita jne. Varainhankintaan zontat itse ja heidän läheisensä ja ystävänsä ovat osallistuneet todella paljon. Myyntityö on usein koettu hyvin kiusalliseksi ja osa on kokenut vaikeaksi viestittää sitä, mihin varat menevät. Siksi usein on itse ostettu tuotteita.

Alkuvuosina käytännössä vain jäsenmaksun kautta rahaa ohjattiin piirin ja ZI:n kv–hankkeisiin. Myöhemmin hyväksyttiin huomioon otettavaksi ZI:n periaate 1/3 palvelutoiminnan tuotosta kv-hankkeisiin. Kv-rahastoista kerhomme ohjasi eniten varoja Zisvaw-rahastolle. Nyt meillä on tietoista varojen keruuta kansainvälisiin hankkeisiin ja myös henkilökohtaisia lahjoituksia. Zontien tavoitteiden ja hankkeiden tunnettuutta ja julkisuutta pitäisi vahvistaa. Tulevana juhlavuonna meillä toivottavasti on siihen lisää mahdollisuuksia.
Suora lahjoittaminen ja lahjoittajien hankkiminen tunnettuihin hyvin fokusoituihin hankkeisiin pitäisi saada toimimaan.

Toiminnan tavoitteet ja sisältö

Jo vuonna 1994 kyselyllä kerättiin jäsenten toivetavoitteita. Kuvaavaa on, että vastauksiksi saatiin mm. itsensä avartaminen/avartuminen, itsensä kehittäminen globaalisti, hyvän tekeminen toisille ja itselle, auttamisen monipuolistaminen, jäsenten työpaikkojen esittely, naisjohtajien koulutus, kestävän kehityksen kaupunkilaisnäkökulma, syrjäytyneiden ihmisten kuuleminen, kirjallisuusilta ja kirpputoritoiminta. Näistä monet toiminnat ovat säilyneet kerhon koko historian ajan.

Klubin toiminnan alkuvaiheessa 1990-luvulla keskityttiin myös ehkä enemmän kuin nykyisin jäsenten omaan hyvään oloon ja järjestettiin viini-iltoja, samppanjamaistajaisia, hemmotteluiltoja, retkiä ja muuta mukavaa yhdessäoloa. Myöhemmin erilaiset varainkeruutapahtumat ovat tulleet näiden tilalle. Erilaiset konsertit, teatteri-illat ja oopperat ovat olleet sekä mukavaa yhdessäoloa että aktiivista varainkeruuta palvelutoimintaa varten.

Ensimmäisinä toimintakausina palvelutoiminta suuntautui useimmin lapsiin ja nuoriin esim. Lastenlinnan dystrofiapotilaat, joille oli tarkoitus hankkia erityispatjat. 2000-luvun alkuvuosina Zonta Klubi Helsinki IV oli kotimaisissa, omissa palvelukohteissaan yhteisellä linjauksella profiloitunut tukemaan vaikeissa olosuhteissa sinnitteleviä naisia, opiskelijoita, yksinhuoltajia, väkivaltaa kokeneita sekä vapausrangaistustaan suorittavia, elämänmuutoksen eteen työskenteleviä naisia, joilla oli vankilassa mukanaan alle 3-vuotias lapsi. Ammatillisissa opinnoissaan edistyneet maahanmuuttajataustaiset naiset olivat useamman kerran kerhon kannustusstipendien saajina. Maahanmuuttajanaisten tilanteen tiedostaminen vahvistui myös tutustumiskäynneillä Monikanaiset-liittoon, jonka toimintaa kerho tuki usean vuoden ajan.

Yhdistyksille ja yhteisöille suunnattu tuki, tavallisesti 500–1 000 euroa, kohdistui monien vuosien ajan mm. Ensi- ja Turvakotiin, Pienperheyhdistykselle, Tyttöjen Talolle ja jo mainitulle Monikanaiset-liitolle. Viimeisimpänä kerhoa innosti toimimaan vuonna 2013 aloitettu piiri 20:n Supersiskot-hanke

Aluksi vahva painopiste oli kotimaisissa kohteissa ja kansainvälinen palvelutoiminta jäi jo tiedonkulunkin vuoksi alkuvuosina etäisemmäksi, eikä varojen keruu aina ollut yhtä innostunutta ehkä kasvottomiksi jääneisiin hankkeisiin. Tiedotus oli harvakseltaan kulkevien kirjeiden ja pari kertaa vuodessa ilmestyvän lehden varassa. Niihin perehtyminen ei ollut kattavaa eikä siten herättänyt kovin paljon keskusteluakaan. Palvelutoiminta voi kuitenkin olosuhteet huomioiden hyvin. Varoja kerättiin piirin hankkeisiin erityisesti Keltaisen ruusun- kampanjoissa, lähialueiden lastenkoteihin, ikääntyville naisille, ja Kosovon pakolaisille. Euroopan myllerrykset noina vuosina osoittivat lähellä monia avustuskohteita ja kriisejä ja avustukset lähialueille ehkä tuntuivat mielekkäämmiltä kuin Zonta Internationalin kohteet. Lisäksi Viroon perustetut zonta-klubit saivat näin tukea suomalaisilta sisarilta ja toimivat paikan päällä avun jakajina. Pärnun klubin kautta tuettiin kahdesti alueen tulvista kärsineitä ja vielä erikseen ikääntyneitä naisia.

Piirin 20 Keltaisen ruusun – kampanjat ovat olleet piirin yhteisiä hankkeita, joihin kerhomme on aktiivisesti osallistunut. Jo pelkästään kampanjoiden nimet kertovat palvelutoiminnan moninaisuudesta.
1) Lapsen hyväksi, huomisen hyväksi 1991-Lasten psykiatrinen tutkimus ja ennaltaehkäisy, myyntituote silkkiruusu ja taidekeramiikkalautanen
2) Lapsen hyväksi, huomisen hyväksi 1993- Moniongelmaisten perheiden kuntoutus, myyntituote silkkiruusu
3) Lapsen hyväksi, huomisen hyväksi 1995 – Lasten ja nuorten huumeiden käytön ehkäisy, myyntituote ruusupinssi
4) Tyttöjen ja naisten päihteiden käytön ehkäisy ja hoito, myyntituote ruusuzontikka
5) Naisiin kohdistuva väkivalta, 2002-2004, Turvakodit, Espoo, Jakobstad ja Viron tuotto, kerhojen seminaarien tuotto, Virossa oma Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen kampanja, 2011-2012
6) Maahanmuuttajanaisten luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen, 2007-, myyntituotteena ruusuheijastimet
7) Sisarta ei jätetä- kampanja yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa, 2012-2014, myyntituotteena kirjeensulkijamerkit
8) ZAU-kampanja – Zonta antaa uskallusta- Tyttöjen kiinnostuksen lisääminen luonnontieteellisille aloille ja teknologiaan, suunnittelu 2015-, toteutus 2018-2019, myyntituotteena heijastavat käsineet ja zonta-korut.

Zonta-jäsenyys ja järjestön missio ovat eri vuosikymmenillä merkinneet käytännössä jossain määrin eri asioita. Alkuvuosien ajatus verkostoitumisesta ja itsensä kehittämisestä on kahden vuosikymmenen näkökulmasta siirtynyt enemmän taustalle ja palvelutoiminnasta on Advocacy-työn ohella tullut zonta-toiminnan sydän. Jäsenten toivotaan lahjoittavan ja hankkivan myös ulkopuolisia lahjoittajia suoraan Zonta Internationalin rahastoihin järjestön sivustoilla olevien helppojen linkkien kautta. Vasta äskettäin on tullut mahdolliseksi yksinkertainen tapa lahjoittaa myös piirin kohteisiin.

Advocacy, vaikuttaminen lainsäädäntöön, asenteisiin, tietämykseen, yhteiskunnan rakenteisiin kaikilla tasoilla naisten ja tyttöjen aseman ja tasavertaisten mahdollisuuksien toteutumiseksi on edelleen valtava haaste. Zontat voivat omalta osaltaan tehdä paljon herättelemällä keskustelua, perehtymällä itse asioihin ja mahdollistamalla Zonta Internationalin hankkeita ja projekteja oman kerhon ja piirin hankkeiden ohella.

Tästä on hyvä jatkaa, meillä on tulevaisuutta linjattu viime kesän Conventionissa, jossa määriteltiin kauden 2018-2020 tavoitteet, kansainväliset palveluohjelmat ja stipendiohjelmat. Ne muodostavat luontevan jatkon tähänastiselle työlle ja niiden pohjalta voimme yhdessä jatkaa rohkeasti eteenpäin, joten esitykseni lopuksi on tiivistelmä näistä tavoitteista ja ohjelmista, joihin jokaisen zontan on tärkeää paneutua.

Tarvitsemme uskallusta ja rohkeutta toimia tärkeinä pitämiemme päämäärien saavuttamiseksi. Siksi lopetan esitykseni seuraavan runon myötä:

Rukoilen, että ette unohtaisi,
että teissä on paljon voimaa
juuri omassa arjessanne olette vaikuttajia, tärkeitä ihmisiä
monesti ihailtavia siinä, mistä kaikesta selviydytte
Rukoilen, että ette alistuisi,
vaan pitäisitte kiinni siitä, mikä teille on tärkeää ja arvokasta
silloinkin, kun se ei miellytä kaikkia, eivätkä kaikki teitä ymmärrä
Rukoilen, että ette kivettyisi
vaan ruokkisitte itsessänne kaikkea sitä, mikä pitää teidät avoimena ja herkkänä
kauneuden, hiljaisuuden ja surun kosketukselle
Rukoilen, että ette halveksisi,
vaan arvostaisitte itsessänne asuvaa naisten vuosisataista pääomaa
joka tarjoutuu käyttöönne pikaisissa keskusteluissa pyykkituvassa, naistenhuoneessa ja kassajonossa
joka lähestyy teitä saduissa, runoissa ja laulelmissa
joka paljastaa itsensä unissa ja kaikessa siinä, mitä kutsumme naisten vaistoksi
Rukoilen, että ette luovuttaisi,
vaan jaksaisitte luottaa itseenne ja ihmisyyden voittoon kaikesta
Rukoilen, että ette itseänne kieltäisi naiset!

Paljon onnea 25-vuotiaalle kerhollemme ja meille kaikille!

Sirkka-Liisa Kärki

ZI:n tulevaisuus – kauden 2018-2020 tavoitteet

1. Lisäämme järjestön painoarvoa naisia ja tyttöjä voimaannuttavilla palvelu- ja
etujenvarmistusaloitteilla sekä koulutusohjelmilla.
o avioitumisiän kohottaminen, kerho- ja aluetasolla pyritään sitouttamaan päättäviä elimiä toimimaan lapsiavioliittojen vähentämiseksi, yhteistyö samamielisten järjestöjen kanssa ja aktiivisuus YK:ssa, kytkentä Zonta says no kampanjaamme ja viestin vahvistaminen suurelle yleisölle ks. palveluohjelmat kaudella 2018-2020.
o pilottiprojektina alkava Women in Technology -stipendit kannustamaan naisia teknologian pariin kannustaen erityisesti informaatioteknologian johtopaikoille ja aiemmat kolme stipendirahastoa: Amelia Earhart Fellowship, Young Women in Public Affairs Award -palkinto ja Jane M Klausman Women in Business jatkavat. Piirit osallistuvat stipendiohjelmiin hakemalla lahjakkaita ehdokkaita informaatioteknologian, yhteiskunnallisen aktivismin, liikemaailman ja ilmailu- ja avaruusteknologian toimialoilta.

2. Vahvistamme missiota tukevia resursseja.
o lisää jäseniä! sekä lisää uusia opiskelijakerhoja, piireihin perustetaan Z ja Golden Z- kerhoja rakentamalla verkostoja ja kertomalla koulutusstipendeistämme
o johtajakoulutus Leadership-training -valmennusohjelma yleiseen käyttöön, jotta kerhojen johtaminen sujuu hyvin
o varojenkäytön rationalisointi niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin ja toiminnan tehokkuuden parantaminen, henkilölahjoittajien lisääminen

3. Tehostamme järjestön näkyvyyttä kaikkialla maailmassa satavuotisjuhlaan liittyvillä
aktiviteeteilla.
o haluamme syventää ja tehostaa suhteita toimintaamme tukeviin henkilöihin ja
järjestöihin sekä lisätä tietoisuutta toimintamme tuloksista
o aluetasolla nostamme esiin henkilön tai järjestön, jolla on merkittäviä saavutuksia naisten aseman nostossa
o järjestön näkyvyyttä lisätään juhlavuotta hyödyntäen

Kansainväliset palveluohjelmat
Viime kaudella alkanut lapsiavioliittojen ehkäiseminen Nigerissä jatkuu ja laajenee yhteentoista muuhun maahan Afrikassa ja Intian niemimaalla. Tähän palveluohjelmaan lahjoitamme eniten, 2 miljoonaa USD. Lisäksi Zonta says NO-kampanja jatkuu ja tällä toimikaudella sen aihe on lapsiavioliittojen ehkäiseminen.

Toinen kansainvälinen palveluohjelmamme on myös tuttu Let Us Learn Madagaskar. Tavoitteena on mahdollistaa tyttöjen pysyminen koulutiellä, taata tytöille jatko-opintojen mahdollisuus ja näin vähentää köyhtymistä. (I milj. USD)

Kolmas palveluohjelma on uusi Eid bi Eid, suomeksi Käsi kädessä. Hanke toteutetaan Jordanian maaperällä mahdollisimman lähellä kotimaataan auttaen Syyrian pakolaisnaisia hankkimaan itselleen ammatti, jonka kautta he saavat perheilleen vaurautta ja paremmin integroituvat uuteen kotimaahansa.  Myös pakolaismiehet ovat mukana hankkeessa ja heitä perehdytetään väkivallattomuuteen ja tasa-arvoon yhteisöissään pakolaisleireillä ja leirien ulkopuolella. (1 milj. USD)

Kansainväliset stipendirahastot

Amelia Earhart Fellowship
Perustettu 1938 kuuluisan lentäjän ja zontan, Amelia Earhartin kunniaksi
Naisille, jotka tähtäävät tohtorintutkintoon avaruus- ja ilmakehään liittyvän tieteen tai tekniikan alueella
Vuosittain 35 kpl 10 000 dollarin stipendiä

Young Women in Public Affairs Award -palkinto
Perustettu 1990, stipendit 16-19-vuotiaille naisille, jotka osoittavat sitoutumista vapaaehtoistyöhön ja joilla on näyttöä vapaaehtoistyön johtamisesta sekä omistautumisesta maailmanlaajuiseen naisten voimaannuttamiseen palvelun ja vaikuttamisen avulla.
Vuosittain 10 kansainvälistä 4 000 dollarin palkintoa ja enintään 32 piirin 1 000 dollarin palkintoa

Jane M Klausman Women in Business
Perustettu 1998 Syracusan (New York, USA) Zonta-kerhon jäsenen Jane M. Klausmanin testamenttilahjoituksen turvin
Naisille, jotka suorittavat alempaa korkeakoulututkintoa tai maisterintutkintoa kaupallisella tai siihen liittyvällä alalla
Vuosittain 12 kansainvälistä 7 000 dollarin apurahaa ja enintään 32 piirin 1 000 dollarin apurahaa

Women in Technology – uusi pilottina alkava stipendirahasto
on perustettu Rose Fundin varoista 112 000 US dollarilla
suunnattu informaatioteknologiaa yliopistossa lukeville tai vastaavia opintoja suorittaville opiskelijoille

Varainhankinnan tavoite kansainvälisiin stipendirahastoihimme on miljoona dollaria. Tämän lisäksi uusi stipendirahasto Women in Technology on perustettu Rose Fundin varoista 112 000 US dollarilla.