Tervetuloa Helsinki IV:n kerhosivuille

Olemme aktiivinen ja iloinen Zonta-kerho!

Tietoa kauden 2022 – 2023 tapahtumista

Zonta Club of Helsinki IV:n kauden 2022 – 2023 kuukausikokousten päivämäärät ja alustavat teemat löytyvät tapahtumakalenterista. Kokousten ohjelma- ja kokouspaikkatiedot päivittyvät lähempänä tilaisuuksia ja jo sovittuhin päivämääriin voi tulla muutoksia vierailujen osalta.

Tiedot kerhon hallituksen kauden 2022 – 2023 kokouksista lisätään tapahtumakalenteriin päivämäärien vahvistamisen jälkeen.

Webmasterit päivittävät kerhon toimintasuunnitelman 2022 – 2023 mukaisen  vuosikellon syksyn toiminnan käynnistyessä.

Zonta Club of Helsinki IV:n toimintasuunnitelman 2021 – 2022 mukainen vuosikello

Löydät kauden 2021-2022 vuosikellon tarkemmin eriteltynä, tulostettavana versiona täältä .


Sirkka-Liisa Kärki 10.8.1949 – 27.3.2022 In Memoriam

Zonta-sana tulee intiaanien kielestä ja tarkoittaa oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Kuinka hyvin ne kuvaavatkaan Zonta-sisartamma Sirkka-Liisaa, joka vaikean sairauden uuvuttamana nukkui pois 72-vuotiaana 27.3.2022.

Sirkka-Liisa edisti tarmokkaasti Zonta-aatetta ja toimi kerhomme aktiivisena jäsenenä vuodesta 2002. Vuodet 2006 – 2008 Sirkka-Liisa oli kerhomme puheenjohtaja, jolloin toimintamme laajeni entistä enemmän myös kansainvälisiin osallistumisiin. Saamme kiittää Sirkka-Liisaa myös muun muassa kerhomme tietojen mittavasta arkistointityöstä ja toimimisesta yhtenä avainhenkilönä Zonta-kerho Helsinki IV:n historiikin 1992 – 2016 kokoamisessa.

Ennen kaikkea muistamme Sirkka-Liisan kaikki huomioon ottavana luotettavana ystävänä.

Hyvästelemme Sirkka-Liisan kaipauksella ja suurella kiitollisuudella.

ZONTA SAYS NO 25.11. – 10.12.2021

Kampanjoimme naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan marraskuun lopulta joulukuun puolenväli tienoille. Kampanja viikkojen tunnusväri on oranssi! Pukeudu siis oranssiin ja pidä esillä teemoja, jota ovat naisten tasa-arvon toteutumisen kannalta ensiarvoisia.

Piirimme sivuilla (https://zonta.fi/) on paljon materiaalia, johon kannattaa tutustua ja jota voi levittää esimerkiksi SoMessa.

Naisiin kohdistuvaa väkivallan eri muotoja ovat esimerkiksi seksuaalinen väkivalta, pari- ja lähisuhdeväkivalta, henkinen väkivalta, vainoaminen, kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpominen, pakkoabortit, pakkosterilisaatiot sekä seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tehty ihmiskauppa. Mainittujen väkivallan muotojen kohteeksi voi joutua kuka tahansa, mutta useimmiten uhri on nainen.  Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 77 prosenttia oli naisia.

Lähisuhdeväkivalta

THL julkaisee säännöllisesti raportteja suomalaisesta lähisuhdevälivallasta. Viimeisin julkaisu Lähisuhdeväkivalta_2019 on kuluvan vuoden maaliskuulta ja siinä olevat tiedot ja tilastot ovat vuodelta 2019. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 viranomaisten tietoon tuli 10 600 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, mikä on 7 prosenttia edellisvuotta enemmän.

  1. Henkirikokseen päättyneistä parisuhteista 80 prosentissa oli esitutkintatietojen mukaan esiintynyt väkivaltaa jo aiemmin, usein pitkäänkin.
  2. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista noin joka neljäs (27 %) oli kokenut jotakin fyysisen väkivallan muotoa vuoden aikana, kun osuus vanhimmassa ikäryhmässä (55–74 -vuotiaat) oli huomattavasti matalampi (6 %).
  3. Turvakodeissa oli vuonna 2019 yhteensä 5 354 asiakasta. Asiakkaista aikuisia oli 54 prosenttia ja lapsia 46 prosenttia. Aikuisista asiakkaista naisia oli 91 prosenttia ja miehiä 9 prosenttia. Vuonna 2019 asiakasmäärä kasvoi vuoteen 2018 verrattuna 6 prosenttia.

EU tilastojen mukaan Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin paikka naiselle. Täällä joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa.

Verkkoväkivalta

Verkkohäirinnän tekijät kohdistavat tekonsa usein naisiin ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin, jotka poikkeavat yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolinormeista. Erityisen paljon vihaviestejä lähetetään naisille, jotka toimivat perinteisesti miesvaltaisilla yhteiskunnan areenoilla, kuten politiikassa ja pelialalla. Verkkohäirintä kohdistettiin erityisesti henkilön sukupuoleen, kehoon, seksuaalisuuteen, etnisyyteen, uskontoon tai poliittisiin mielipiteisiin.

Verkkohäirintä aiheuttaa vakavia seurauksia, se vaikuttaa itsetuntuun, aiheuttaa ahdistusta ja masentaa.

Me Zontat olemme myös julkaisseet tutustumisen arvoisen julkilausuman mediakasvatuksesta  https://zonta.fi/11869-2/.

Lapsiavioliitot

Lapsiavioliitto loukkaa alaikäisen osapuolen oikeuksia. Se

  • estää lapselta koulutukseen pääsyn ja oppimisen
  • altistaa hänet raskauksille ja äitiyteen ennen kuin hän on fyysisestikään siihen valmis
  • lisää hänen riskiään lähisuhdeväkivaltaan ja hiv-infektioihin.

Lapsiavioliitot ovat tavallisimpia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yli kolmasosa ja Etelä-Aasiassa melkein puolet tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana.

Avioliitto ei ole laillisesti pätevä Suomessa, jos se on Suomen oikeusjärjestyksen vastainen. Tällainen voi olla esimerkiksi avioliitto, jossa toinen osapuoli on selvästi alaikäinen ja jossa puolisoiden ikäero on huomattava.

Ihmiskauppa

Ihmiskauppa on sukupuolistunut ilmiö. Osa ihmiskaupparikoksista liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon pakottamiseen. Ihmiskauppa on sekä vakava rikos että väkivaltaa. Siihen ei välttämättä liity valtion rajojen ylittämistä eivätkä uhrit ole aina ulkomaalaisia. Tytöt ja naiset joutuvat miehiä yleisemmin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreiksi.

Hyvää luettavaa näistä raskaista aiheistä löytyy mm. seuraavilta verkkosivuilta:

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162499

STM:n verkkosivut https://stm.fi/tasa-arvo

THL:n tasa-arvosivuilta Sukupuolten tasa-arvo – Väkivalta ja häirintä ,  jossa on myös linkkejä muille sivuille: Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus – Lapsiavioliitto

Rikosuhripäivystys https://www.riku.fi/naisiin-kohdistuva-vakivalta/

Naisten linja https://naistenlinja.fi/etusivu 

Teksti: Zonta Club of Helsinki IV Advocacy-toimikunta

Vierailu Vanajan avovankilassa 26.5.2021

Zonta-kerhomme sai mahdollisuuden kokeilla Vanajan avovankilasta vapautumassa olevien naisten ja äitien tukemista pienin kannustusstipendein ensi kerran noin 10 vuotta sitten. Halusimme olla mukana vahvistamassa sitä hyvän kierrettä, jonka nämä naiset omilla päätöksillään, kovalla työllä ja vankilan henkilökunnan tuella ovat saaneet aikaan. Myös tänä keväänä käyntimme aikana tunsimme itsemme tervetulleiksi. Olimme hetken yhdessä läsnä naisina, äiteinä ja isoäitinä.

Tällä kertaa Kanta-Hämeen vaikean koronatilanteen vuoksi itse tilaisuus oli lyhyt mutta sitäkin puhuttelevampi. Mukana oli myös puolivuotinen pikkuinen tyttö äitinsä sylissä.

Stipendejä myönnettiin kaksi. Henkilökunnan valinta ehdokkaiksi oli varmasti osuva. Perusteluissa painottui naisten vastuunotto elämäntilanteestaan, panostus vanhemmuuteen ja edistyminen opinnoissa. Stipendien saajat olivat liikuttuneita ja iloisia saamastaan huomiosta, heidän tulevaisuuden suunnitelmansa realistisen tuntuisia ja toimivia ja niillä oli vankilan ohjaajien vankka tuki. Tässä yksikössä tehdään työtä oikeasti hyvän tulevaisuuden eteen, inhimillisesti ja arvostaen myös naisten kokemuksia ja lähtökohtia. Tuli todella hyvä mieli siitä, miten niukoin resurssein mutta luovasti ja eettisesti laadukkaasti voidaan päästä hyviin tuloksiin. Tätä myös stipendien saajat korostivat.

Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen puhui zontista (meistä) todella arvostavasti ja toi esille yhteistyömme hienona osoituksena naisten välisestä solidaarisuudesta. Kaisa näytti meille vielä taloa ja kertoi kokemuksiaan ja muistojaan vuosien varrelta. Oli erittäin hieno tilaisuus. Kaisan kanssa jutteleminen oli todella mielenkiintoista ja avasi monia uusia näkökulmia avovankilan työhön ja meidän naisten niin monenlaiseen elämään.

Kiitos mahdollisuudesta käydä taas Vanajalla!

Zonta-hengessä,

Helena Miller ja Jonna Hartikainen

 

Kuvat: Kaisa Tammi-Moilanen